Lähtötilanteen maaperätiedonkeruulle muodostavat suurimmasta osasta maata tuotetut 1:20 000 maaperäkartat. Maaperäkartat antavat luotettavan yleiskuvan maalajeista ja muodostumista, ja toimivat pohjana uusille laserkeilausaineistojen perusteella tehtäville tulkinnoille.
Maaperäkartta 1:20 000.
Maanmittauslaitos alkoi vuonna 2008 tuottaa laserkeilausaineistoja, joiden perusteella tuotetaan uutta valtakunnallista korkeusmallia. Kevään 2010 keilauslentojen jälkeen laserkeilausaineistoja on saatavilla yhteensä jo noin 90 000 neliökilometrin alueelta. Korkeusaineistosta tuotetaan vinovalaistu maanpintamalli, joka antaa aivan uusia mahdollisuuksia erottaa maanpinnan muotojen perusteella maaperän erilaisia muodostumia. Östersundomin koealueella tulkinnassa on hyödynnetty Helsingin kaupungin erityisen tarkkaa laserkeilaamalla tuotettua mallia.
Vinovalaistu maanpintamalli, Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineisto.
Maaperätiedonkeruu on järkevintä toteuttaa suunnittleualueella ennen kuin alueella tehdään maaperäkairauksia. Tämä siksi, että tutkimusten ohjelmoinnissa on suuri apu suoritetulla kartoituksella. Tutkimuspisteet voidaan sijoittaa oleellisimpiin paikkoihin ja turhia kairauksia voidaan välttää. Maastokartoittaja voi tiedonkeruun yhteydessä jo suunnitella maastossa mahdollisten tutkimuspisteiden sijoittamista niin että ne parhaiten palvelevat kyseessä olevaa suunnitteluvaihetta. Pohjatutkimustietojen valmistuttua tarkennetaan laadittua maaperämallia.
GTK pitää yllä valtakunnallista pohjatutkimusrekisteriä. Pohjatutkimusrekisterissä on n. 450 000 pistettä valtakunnallisesti, sisältäen mm. Liikenneviraston tie- ja ratatutkimuspisteitä.
Tutkimuspisteet valtakunnallisessa pohjatutkimusrekisterissä.