Geologia ja mineraalipotentiaali

Geologia on pitkälle tulkinnallinen tieteen ala. Tässä vaiheessa meillä ei ole tulkintojemme tueksi konkreettista näyttöä syväreiän kohteena olevasta painovoima-anomaliasta ja sen aiheuttajasta. Näin onkin syytä tulkita vahvasti asioita.

Aloitetaan katselemalla alueen geologiaa kauempaa, lintuperspektiivistä. Idässä siintää yksi Suomen suurimmista mafisista-ultramafisita muodostumista eli Näränkävaara, jonka tarkempaan geologiaan ja mineraalipotentiaaliin voi perehtyä Hakku-kannastamme löytyvästä prospectuksesta (https://tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/4_2019.pdf). Lännessä puolestaan häämöttävät Koillismaan 2.45 Ga kerrosintruusiolohkot, joista voi lukea esimerkiksi Tuomo Karisen väitöskirjasta (https://tupa.gtk.fi/julkaisu/bulletin/bt_404.pdf). Näiden muodostumien välissä kulkee ja näitä yhdistäen tavoittelemamme painovoima-anomaliavyöhyke.

Jos painovoima-anomalian aiheuttaja on samantyyppinen kuin Näränkävaara-muodostuma tai Koillismaan intruusiolohkot, voimme pitää tätä kappaletta kriittisenä ortomagmaattisten Ni-Cu-Co-PGE kuin myös Cr-Ti-V-Fe mineraalisysteemien kannalta. On pohdittu, että painovoima-anomalia voisi olla myös arkeeinen vihreäkivivyöhyke, jolloin mineraalisysteemit kattavat laajan joukon erilaisia mahdollisuuksia kuten kulta-, massiiviset sulfidi- ja komatiittiset Ni-Cu-PGE malmit. Tätä ennen on kuitenkin kuljettava läpi arkeeisen gneissin, joka itsessään voi sisältää kimberliittejä, joita tiedetään alueelta löytyvän. Ilmeisesti suurinta kannatusta saa kuitenkin edelleen mafinen/ultramafinen muodostuma syvyyksissä, mutta ei hutkita ennen kuin tutkitaan.

Ajatellen ortomagmaattisia sulfidimalmeja on tarkastelun kohteena olevasta anomaliasta käytetty termiä ’tulokanava-anomalia’, joka kertoo tässä tapauksessa mafisia-ultramafisia magmoja kuljettaneesta ’putkesta’. Nykyään on kovin trendikästä puhua termeillä ’conduits’ tai ’chonolitic’, jotka kertovat juuri tuubimaisesta geometriasta ja joihin maailmalla on liitetty useita ortomagmaattisia sulfidimineralisaatioita. Valitettavan usein mineralisaatiot liittyvät kuitenkin muodostuman pohjaosiin tai lähelle sitä. Näiden tutkiminen vaatisikin muodostuman lävistystä. Toki merkkejä malminmuodostuksesta voimme saada pirotteisten sulfidien kautta tai erilaisten muiden indikaatioiden kautta. Tavattomia eivät ole myöskään mineralisaatiot, jotka muodostuvat laaja-alaisista sulfidipirotteista mafisen-ultramafisen muodostuman sisällä. Eli monenlaisia spekulatiivisia mahdollisuuksia on olemassa mineraalisysteemien kannalta. Tässä vaiheessa ei ole tarkasteltu lainkaan mineraalisysteemejä ajatellen Cr-Ti-V-Fe malmeja, joita tunnetaan esimerkiksi Koillismaan Mustavaarasta ja tietenkin Kemissä.

Ennen mineraalisysteemitutkimusta meidän on kuitenkin saavutettava itse tavoite, jonka jälkeen voimme paremmin aloittaa pohdintaa mahdollisesta mineraalipotentiaalista ja mineraalisysteemistä painovoima-anomalian osalta.


Magmojen virtauskanavamuodostumat ovat nykykäsityksen mukaan suotuisia paikkoja Ni-Cu-Co-PGE malmien muodostumisen kannalta. Kuvassa a ja b erilaiset muodostumamallit, joita tutkimuskohteenamme oleva painovoima-anomalia voisi parhaimmillaan edustaa (kuva muotoiltu Barnes et al. 2016 mukaillen).