TP2: Kaivannaisjätteiden pitkäaikaiskäyttäytyminen ja vesipäästöjen laadun ennustaminen

Työpaketin tavoitteena on kehittää mallinnustyökaluja kaivannaisjätteiden pitkäaikaiskäyttäytymisen ja vesipäästöjen laadun ennustamiseksi. Vesipäästöjen laadun arvioiminen ja jätteiden pitkäaikaiskäyttäytymisen tunteminen on ensisijaista toimivien kaivannaisjätteiden hallintakeinojen ja vesipäästöjen käsittelymenetelmien määrittelemiseksi. Oikeanlaisilla hallintamenetelmillä voidaan vähentää jätteiden päästöjä ympäristöön sekä lisätä toiminnan kannattavuutta.

Työpaketissa laaditaan aluksi kirjallisuuskatsaus muualla kehitettyihin vesipäästöjen ennustamismalleihin ja niiden soveltuvuuteen Suomen oloihin. Katsauksen pohjalta valitaan mallinnustyökalut, joita lähdetään tarvittaessa kehittämään eteenpäin. Aineistona mallinnuksessa käytetään Suomesta aiemmin kerättyjä rikastushiekkojen ja sivukivien pitkäaikaiskäyttäytymistä kuvaavia aineistoja, joita täydennetään KaiHaMe-projektin aikana kerättävillä aineistoilla. Mallin toimivuutta testataan myös toimintansa alussa olevan kaivoksen sivukivi- ja rikastushiekka-alueiden vesipäästöjen mallintamisella.

Tietoa sekä uusille että toimiville kaivoksille 

Projektin aikana uutta rikastushiekka- ja sivukiviaineistoa tullaan keräämään sekä toiminnassa olevilta että toimintansa jo päättäneiltä kaivosalueilta. Kohteiksi on valittu Hituran, Kevitsan, Pyhäsalmen, Laivan, Särkiniemen ja Hällinmäen kaivosten sivukivet sekä Kevitsan, Pyhäsalmen ja Laivan kaivosten rikastushiekat. Kohteista kerätään jätealueilta sivukivi- ja/tai rikastushiekkanäytteet ja jätealueiden alapuolelta/patojen alahelmasta suotovesinäytteet. Rikastushiekka- ja sivukivinäytteistä tutkitaan kattavasti niiden mineralogista ja kemiallista koostumusta, ja suotovesinäytteistä määritetään pH, EC, alkaliniteetti ja kemiallinen laatu.

Työpaketissa kehitettyä mallinnustyökalua voidaan jatkossa hyödyntää arvioitaessa uusien, perustettavien kaivosten jätealueiden vesipäästöjä ja suunniteltaessa jätealueille tarvittavia hallintamenetelmiä, mikä osaltaan helpottaa uusien kaivosten perustamispäätösten tekemistä. Lisäksi mallia voidaan käyttää myös toiminnassa olevien kaivosten vesipäästöjen mallintamiseen.

Suotovesinäytteenottoa rikastushiekka-alueen padon alahelmasta (Kuva © Teemu Karlsson, GTK).