Tampereen paikkatieto porakaivoista

Paikkatietoja tuotetaan Tampereella Facta kuntarekisteri- ja MapInfo-ohjelmistolla sekä Stella-karttasovelluksella. Ydinpaikkatietoja ylläpidetään keskitetysti Oracle-tietokannassa. Porakaivojen pisteet ovat olleet katseltavissa Internetin kautta aikaisemminkin, mutta eivät yhden käyttöliittymän kautta. Uutta ovat valikoidut tiedot kaivonporauksesta ja kaivojen ominaisuuksista. Tähän karttapalveluun tiedot siirretään WFS -palvelurajapinnan kautta.

Lämpökaivot

Lämpökaivoista kertyy tietoa kaupungin tietojärjestelmiin, kun 1) niiden rakennuslupaa käsitellään ja 2) sijainti mitataan maastossa. Lisäksi 3) tietoja poimitaan porausraporteista, jotka vaaditaan toimitettavaksi rakentamisen loppukatselmuksen yhteydessä. Systemaattinen maalämpökaivojen paikkatietojen tallennus on aloitettu vuoden 2011 aikana. Noin 10 % rakennusluvan saaneista kohteista on käyty maastossa mittaamassa.

Tieto maalämpökaivon rakennusaikeesta tulee lupahakemuksen mukana kaupungin rakennusvalvontaan ja kaupunkimittaukseen. Kun rakennuslupa kaivolle tai kaivoille on myönnetty, niin tieto siitä tallennetaan Factaan. Maalämpökaivo merkitään rakennelmaksi ja sille määritetään asemapiirroksesta alustavat koordinaatit. Kaupunkimittaus saa Factasta nämä koordinaatit ja perustaa hankkeen omaa työtään varten Stellaan. Lämpökaivojen rakennusluvassa edellytetään sijaintikatselmuksen tilaamista kaupunkimittauksesta sekä porausraportin toimittamista rakennusvalvontaan.

Porausraportille on kaupungin oma lomake, jonka toimittaa noin puolet rakennuttajista ja puolet käyttää urakoitsijan tarjoamaa lomaketta. Rakennuttajalta saapunut porausraportti skannataan rakennusvalvonnassa ja siitä lähetetään kopio maastotyönjohtoon ja kaupunkimittaukseen arkistoitavaksi.

Lämpökaivon porausraportti > Lomakkeet

Maastotyönjohto tutkii onko kaivo jo kartoitettu ja lähettää tarpeen mukaan kartoittajat paikalle. Jos kaivo on jo kartoitettu maastossa, niin Stella-sovelluksessa lisätään sähköiseen tietojärjestelmään seuraavat kaivon ominaisuustiedot skannatuista porausraporteista:

• Suojaputkiporaus, m
• Kallioporaus, m
• Kaivon syvyys, m
• Porauksen kaltevuuskulma, asteina
• Reikien lukumäärä kaivoa kohden

Maastossa mitataan myös z-koordinaatti maan pinnalta tai näkyvältä kaivon suojahatulta. Maastotyönjohto hyväksyy sijaintikatselmuksen ja jos havaitaan jotain epäilyttävää, niin tarvittavat päätökset toimenpiteistä tehdään kaupunkimittauksessa. Kartoituksen jälkeen koordinaatit korjataan sekä Factaan että Stellaan. Asemapiirroksen perusteella määritetyt koordinaatit ja symbolit poistetaan. Arkistoiduista kaivoista tulee kiinteä osa kaupungin kantakarttaa.

Poratut talousvesikaivot

Tampereen kaupungin ympäristöterveysvalvonta on toteuttanut kaivoveden laadun kartoituksia vuosina 1995–2004 sekä vuonna 2006 Teiskon - Aitolahden alueella. Tampereella talousvesikaivon paikkatieto on yleensä ollut kytkettynä asuinrakennuksen postiosoitteeseen tai virastokartalla näkyvään rakennukseen. Päätulokset kaupungin toteuttamista veden laadun kartoituksista on julkaistu verkossa, Tampereen omassa karttapalvelussa. Joitakin talousvesikaivoja on merkitty kaupungin kantakarttaan vuosikymmeniä sitten, mutta näitä tietoja ei siirretty kokeiltavaan karttapalveluun tietojen tarkistusongelmien vuoksi.

Tampereen kaupungin karttapalvelu

Säteilyturvakeskuksen arkistoimaa aineistoa porakaivopisteistä, joista on lähetetty vesinäyte heille analysoitavaksi, ei voida julkaista tässä karttapalvelussa käyttöoikeuden rajoitusten vuoksi. Tampereen kaupungin alueella näitä pisteitä oli 60 kpl kesällä 2011.