Mitä on arseeni?
Arseenin kemiallinen merkki on As. Arseenia
on perinteisesti käytetty lääkeaineena ja hyönteisten torjuntaan. Se on suurina annoksina
myrkyllistä. Nykyisin arseenia käytetään muun muassa elektroniikkateollisuudessa. Arseenia esiintyy
luonnostaan kallioperässä erityisesti malmiesiintymissä. Esimerkiksi kultamalmeissa on usein
arseenipitoisia mineraaleja kuten arseenikiisua. Arseenikiisu sisältää arseenin lisäksi rautaa ja
rikkiä.
Suomessa arseenia on maaperässä Tampereen-Hämeenlinnan alueella ja Kittilässä. Ei ole
sattumaa, että näillä alueilla on myös kultakaivoksia.
Ympäristöön arseenia on joutunut muun muassa
- puunkäsittelyaineista
- kasvinsuojeluaineista
- ulkomailta tuotetuista fosforilannoitteista
- metallinjalostamoiden päästöistä
- fossiilisten polttoaineiden palamistuotteista
Myös lyijyakut sisältävät arseenia, joten kaatopaikoille viedyistä lyijyakuista voi toisinaan
kulkeutua arseenia maaperään ja pohjaveteen.
Paljonko arseenia on Suomen luonnossa?
Viime joulukuussa ilmestyi Geologian tutkimuskeskuksen julkaisema kirja "Arseeni Suomen
luonnossa, ympäristövaikutukset ja riskit". Kirjan toimittivat prof. Kirsti Loukola-Ruskeeniemi ja
valtiongeokemisti Pertti Lahermo. Kirjassa julkaistujen tulosten perusteella arseeni ei yleisesti
ottaen ole suomalaisille merkittävä terveysriski.
Arseeni ei näytä kertyvän useimpiin kasveihin ja eläimiin. Esimerkiksi peltomaiden
sisältämästä arseenista vain pieni osa on siinä muodossa, että kasvit voivat käyttää sitä.
Merikaloissakin arseeni esiintyy pääasiassa ihmisille haitattomina yhdisteinä.
Työssään arseenille altistuu noin 5000 työntekijää, mutta keskimääräinen altistustaso on
alhainen.
Ainoa merkittävä altistusreitti on kirjan mukaan haja-asutusalueiden kallioporakaivojen veden
kautta Tampereen-Hämeenlinnan alueella. Paikalliset asukkaat ja viranomaiset tietävät ongelman ja
sen vuoksi suurin osa niistä kaivoista, jotka sisältävät arseenia yli ohjearvojen, on pois
käytöstä. Tutkijat kuitenkin suosittelevat, että arseenia sisältävillä alueilla uusien porakaivojen
veden arseenipitoisuus tutkitaan hyvässä laboratoriossa.
Miten arseenia kulkeutuu ihmisiin?
Tärkein altistusreitti on juomaveden kautta, mutta myös maaperästä irtoava arseenipitoinen
pöly voi vaikuttaa hengitysteiden kautta esimerkiksi muutamien entisten kaivosalueiden lähellä
Englannissa ja Espanjassa (Suomessa tätä ongelmaa ei ole). Juomaveden korkea arseenipitoisuus
aiheuttaa kansanterveydellisiä ongelmia monilla alueilla maailmassa: Bangladeshissa, Intian
Länsi-Bengalissa, Taiwanissa, Mongoliassa, Vietnamissa, Argentiinassa, Yhdysvaltojen lounaisosissa,
Chilessä, Unkarissa, Romaniassa ja Meksikossa. Bangladeshissa on laajoja maanalaisia
pohjavesivarastoja, joiden seinämissä olevissa huokoisissa kivissä on arseenipitoista rikkikiisua.
(Rikkikiisu on malmimineraali, joka sisältää rautaa ja rikkiä. Se rapautuu helposti ja sen hilaan
sitoutuneena oleva arseeni vapautuu pohjaveteen.)
Arseenipitoisuudet juomavedessä
Myös Suomessa kaivovedessä voi joissain harvoissa tapauksissa olla arseenia. Kallioruhjeissa
ja maaperässä liikkuva pohjavesi nimittäin liuottaa mukaansa kallioperän aineksia. Tavallisesti
tämä vaikutus on ihmisille hyödyllinen. Kalkkikivialueilla kuten Lohjan seudulla pohjavesi sisältää
enemmän kalsiumia ja magnesiumia kuin muualla, mikä on tutkimusten mukaan ihmisen terveydelle
edullista. Joillain alueilla kallioperä ja maaperä kuitenkin voivat luonnostaan sisältää sellaisia
ainesosia, jotka voivat olla ihmisille haitallisia pitkään ja runsaasti käytettyinä. Tämä on
kuitenkin hyvin harvinaista. Tavallisesti suomalainen pohjavesi on erinomaista juomavettä.
Aiheuttaako arseeni Pirkanmaalla terveysriskiä ihmisille?
Pirkanmaa valittiin kohteeksi sen vuoksi, että siellä on todettu suositusarvoja korkeampia
arseenipitoisuuksia kaivovesissä, erityisesti porakaivovesissä Lempäälässä ja Orivedellä. Euroopan
laajuisissa kartoituksissa on kuitenkin todettu, että Suomessa maaperä ja purovedet sisältävät
vähemmän arseenia kuin useimmissa muissa maissa. Suomalaiset elintarvikkeet ovat kansainvälisessä
vertailussa puhtaita. RAMAS-projektissa onkin kyse siitä, että luodaan menetelmä, miten
arseenipitoisille alueille tehdään riskiarvio ja tätä tietoa voidaan sitten myöhemmin mahdollisesti
soveltaa Euroopassa sellaisille alueille, joilla on merkittävä arseeniongelma. Tämä on ensimmäinen
kerta myös Suomessa, kun luodaan riskinhallintastrategia jollekin alkuaineelle tai yhdisteelle
Pirkanmaan kokoiselle alueelle. Lisäksi projektissa kehitetään arseenin poistomenetelmiä
esimerkiksi juomavedestä. Pirkanmaan alueella voidaan arseenista mahdollisesti johtuvaa riskiä
entisestään pienentää.