Mitä on arseeni?

Arseenin kemiallinen merkki on As. Arseenia on perinteisesti käytetty lääkeaineena ja hyönteisten torjuntaan. Se on suurina annoksina myrkyllistä. Nykyisin arseenia käytetään muun muassa elektroniikkateollisuudessa. Arseenia esiintyy luonnostaan kallioperässä erityisesti malmiesiintymissä. Esimerkiksi kultamalmeissa on usein arseenipitoisia mineraaleja kuten arseenikiisua. Arseenikiisu sisältää arseenin lisäksi rautaa ja rikkiä.

Suomessa arseenia on maaperässä Tampereen-Hämeenlinnan alueella ja Kittilässä. Ei ole sattumaa, että näillä alueilla on myös kultakaivoksia.

Ympäristöön arseenia on joutunut muun muassa
  • puunkäsittelyaineista
  • kasvinsuojeluaineista
  • ulkomailta tuotetuista fosforilannoitteista
  • metallinjalostamoiden päästöistä
  • fossiilisten polttoaineiden palamistuotteista

Myös lyijyakut sisältävät arseenia, joten kaatopaikoille viedyistä lyijyakuista voi toisinaan kulkeutua arseenia maaperään ja pohjaveteen.

Paljonko arseenia on Suomen luonnossa?

Viime joulukuussa ilmestyi Geologian tutkimuskeskuksen julkaisema kirja "Arseeni Suomen luonnossa, ympäristövaikutukset ja riskit". Kirjan toimittivat prof. Kirsti Loukola-Ruskeeniemi ja valtiongeokemisti Pertti Lahermo. Kirjassa julkaistujen tulosten perusteella arseeni ei yleisesti ottaen ole suomalaisille merkittävä terveysriski.

Arseeni ei näytä kertyvän useimpiin kasveihin ja eläimiin. Esimerkiksi peltomaiden sisältämästä arseenista vain pieni osa on siinä muodossa, että kasvit voivat käyttää sitä. Merikaloissakin arseeni esiintyy pääasiassa ihmisille haitattomina yhdisteinä.

Työssään arseenille altistuu noin 5000 työntekijää, mutta keskimääräinen altistustaso on alhainen.

Ainoa merkittävä altistusreitti on kirjan mukaan haja-asutusalueiden kallioporakaivojen veden kautta Tampereen-Hämeenlinnan alueella. Paikalliset asukkaat ja viranomaiset tietävät ongelman ja sen vuoksi suurin osa niistä kaivoista, jotka sisältävät arseenia yli ohjearvojen, on pois käytöstä. Tutkijat kuitenkin suosittelevat, että arseenia sisältävillä alueilla uusien porakaivojen veden arseenipitoisuus tutkitaan hyvässä laboratoriossa.

Miten arseenia kulkeutuu ihmisiin?

Tärkein altistusreitti on juomaveden kautta, mutta myös maaperästä irtoava arseenipitoinen pöly voi vaikuttaa hengitysteiden kautta esimerkiksi muutamien entisten kaivosalueiden lähellä Englannissa ja Espanjassa (Suomessa tätä ongelmaa ei ole). Juomaveden korkea arseenipitoisuus aiheuttaa kansanterveydellisiä ongelmia monilla alueilla maailmassa: Bangladeshissa, Intian Länsi-Bengalissa, Taiwanissa, Mongoliassa, Vietnamissa, Argentiinassa, Yhdysvaltojen lounaisosissa, Chilessä, Unkarissa, Romaniassa ja Meksikossa. Bangladeshissa on laajoja maanalaisia pohjavesivarastoja, joiden seinämissä olevissa huokoisissa kivissä on arseenipitoista rikkikiisua. (Rikkikiisu on malmimineraali, joka sisältää rautaa ja rikkiä. Se rapautuu helposti ja sen hilaan sitoutuneena oleva arseeni vapautuu pohjaveteen.)

Arseenipitoisuudet juomavedessä

Myös Suomessa kaivovedessä voi joissain harvoissa tapauksissa olla arseenia. Kallioruhjeissa ja maaperässä liikkuva pohjavesi nimittäin liuottaa mukaansa kallioperän aineksia. Tavallisesti tämä vaikutus on ihmisille hyödyllinen. Kalkkikivialueilla kuten Lohjan seudulla pohjavesi sisältää enemmän kalsiumia ja magnesiumia kuin muualla, mikä on tutkimusten mukaan ihmisen terveydelle edullista. Joillain alueilla kallioperä ja maaperä kuitenkin voivat luonnostaan sisältää sellaisia ainesosia, jotka voivat olla ihmisille haitallisia pitkään ja runsaasti käytettyinä. Tämä on kuitenkin hyvin harvinaista. Tavallisesti suomalainen pohjavesi on erinomaista juomavettä.
Aiheuttaako arseeni Pirkanmaalla terveysriskiä ihmisille?

Pirkanmaa valittiin kohteeksi sen vuoksi, että siellä on todettu suositusarvoja korkeampia arseenipitoisuuksia kaivovesissä, erityisesti porakaivovesissä Lempäälässä ja Orivedellä. Euroopan laajuisissa kartoituksissa on kuitenkin todettu, että Suomessa maaperä ja purovedet sisältävät vähemmän arseenia kuin useimmissa muissa maissa. Suomalaiset elintarvikkeet ovat kansainvälisessä vertailussa puhtaita. RAMAS-projektissa onkin kyse siitä, että luodaan menetelmä, miten arseenipitoisille alueille tehdään riskiarvio ja tätä tietoa voidaan sitten myöhemmin mahdollisesti soveltaa Euroopassa sellaisille alueille, joilla on merkittävä arseeniongelma. Tämä on ensimmäinen kerta myös Suomessa, kun luodaan riskinhallintastrategia jollekin alkuaineelle tai yhdisteelle Pirkanmaan kokoiselle alueelle. Lisäksi projektissa kehitetään arseenin poistomenetelmiä esimerkiksi juomavedestä. Pirkanmaan alueella voidaan arseenista mahdollisesti johtuvaa riskiä entisestään pienentää.