Arseenin poistomenetelmille on kysyntää
Talousveden laatuun kiinnitetään entistä enemmän huomiota ja haitallisten alkuaineiden tai yhdisteiden pitoisuuksien raja-arvot ovat jatkuvan tarkastelun kohteena etenkin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Esimerkiksi As-pitoisuuden raja-arvoa alennettiin vuonna 1994 viidesosaan aiemmasta. Nykyinen raja-arvo on 10µg/L. Tämä on lisännyt tarvetta parantaa vedenpuhdistusprosesseja ja erityisesti kehittää uusia tehokkaita, luotettavia ja taloudellisia menetelmiä arseenin poistoon.Toinen, kasvava kenttä on pilaantuneiden maiden kunnostus. Joiltakin vanhoilta kaivoalueilta, puunkyllästämöiltä tai kaatopaikoilta saattaa sadevesien mukana kulkeutua arseenia ja raskasmetalleja ympäristöön. Tällaisia mahdollisia riskialueita on Pirkanmaallakin lukuisia. Toimenpiteet arseenin kulkeutumisen estämiseksi ovat tarpeellisia lisävahinkojen välttämiseksi.
Arseenin poistomenetelmät ja RAMAS-projekti
RAMAS-projektissa arseenin poistoa ja muita kunnostusmenetelmiä tarkastellaan osana riskinhallintaa. Kirjallisuudesta kootaan tämänhetkinen tieto erilaisista tekniikoista ja arvioidaan niiden käyttökelpoisuutta Suomen olosuhteissa.
Projektin kuluessa Kemira testaa arseenin poistoa pinta- ja pohjavesistä. Menetelmä perustuu Kemiran kehittämän, rakeisen ferrihydroksidin (Kemira GFH) käyttöön. Sen etuna rautasuolaliuoksiin verrattuna on käsittelyn helppous ja prosessin vähäinen valvonta-tarve. Suodatinmateriaalin raekoko on 1-2 mm tai 2-4 mm. Sille on ominaista hyvä vedenläpäisevyys ja erittäin tehokas As-adsorptio. Se poistaa vedestä myös muita haitallisia yhdisteitä tehokkaasti. Puhdistustekniikka on vielä kehityksen alla ja kenttäkokeiden tavoitteena on saada kokemusta esimerkiksi suodattimien mitoituksesta (suodatinmateriaalin määrä, veden virtausnopeus, poiston tehokkuus) sekä menetelmän käyttökelpoisuudesta erilaisissa kunnostustilanteissa.
Porakaivoveden arseeninpoistoon voidaan käyttää suodatinjärjestelmää, jossa veden virtaus ja suodatin voidaan mitoittaa kulutuksen mukaiseksi. Vastaavan tyyppistä ratkaisua voidaan käyttää myös pilaantuneilta kohteilta tulevien suotovesien puhdistukseen tai sitten voidaan rakentaa maanalaisia reaktiivisia seinämiä.
RAMAS-projektin ensimmäiset arseeninpoistokokeet tehtiin Säijän koululla Lempäälässä, jossa käytöstä poistetussa porakaivossa on arseenia noin 500 µg/L. Kokeet osoittavat, että arseenipitoisuudet saadaan tehokkaasti laskettua alle raja-arvon (10µg/L) näinkin korkeasta lähtöpitoisuudesta huolimatta. Veden virtaama mitoitettiin vastaamaan yhden talouden vuorokautista veden kulutusta.
Arseeninpoistoa kokeillaan myös suljetun Ylöjärven kupari-wolframi kaivoksen jätealueelta valuvien pintavesien kunnostuksessa. Koejärjestely pystytetään Puolustusvoimien teknillisen tutkimuslaitoksen hallinnoimalle alueelle mahdollisesti jo syksyllä 2005.
