Maisemallisesti arvokkaat kallioalueet

Tapio Kananoja

Tampereen seudulla on inventoitu kallioperän suojelu- ja opetuskohteita Geologian tutkimuskeskuksen ja ympäristöministeriön yhteisrahoitteisessa hankkeessa vuosina 1997-1998 sekä luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaita kallioalueita Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) toimesta 1993. Kallioperän luonnontieteellisiä ja maisemallisia arvoja on selvitetty kalliokiviaineksen ottoa sääntelevän maa-aineslain tulkinnan helpottamiseksi. Lain nojalla maa-ainesten ottamisesta ei saa aiheutua kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista.

Kummassakin inventoinnissa kohteet on jaettu arvoluokkiin. Kallioperän suojelu- ja opetuskohteiden inventoinnissa kohteet on jaettu kansainvälisesti, valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaisiin kohteen kokonaisarvon perusteella. Kokonaisarvo koostuu kohteen geologisesta arvosta, maisemallisesta arvosta ja luonnontilaisuudesta. Näistä tärkein on geologinen arvo, joka määräytyy kallioperän kivilajien, niiden rakenteiden ja mineraalien sekä kohteen geomorfologian perusteella.

Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaiden kallioalueiden inventoinnissa kalliot on jaettu seitsemään arvoluokkaan. Kriteereinä ovat olleet geologis-geomorfologiset arvot, biologis-ekologiset arvot, maisemalliset arvot ja alueen muut arvot. TAATA-hankkeen alueelta on otettu mukaan vain valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet (arvoluokat 1-4).

TAATA-hankkeen alueella on 57 kallioperän suojelu- ja opetuskohdetta sekä 67 luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokasta kallioaluetta. Kohteita on eniten alueen kallioperägeologisesti mielenkiintoisimmalla alueella, Tampereen liuskevyöhykkeellä, Nokialla, Ylöjärvellä, Tampereella, Kangasalla ja Orivedellä.

Kallioperän suojelu- ja opetuskohteiden inventoinnissa suurin osa kohteista liittyy sedimenttisyntyisiin kiviin. Geomorfologiset kohteet ovat lähinnä jyrkänteitä ja luolia. Ylivoimaisesti suurin osa kohteista on kokonaisarvoltaan maakunnallisia. Kansainvälisesti arvokkaita kohteita on kolme ja valtakunnallisesti arvokkaita viisi.

Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaiden kallioalueiden inventoinnissa ovat parhaiten edustettuna kallioalueet, joissa on näyttäviä jyrkänteitä. Myös muiden maisemallisten tekijöiden ja biologisten arvojen vuoksi valittuja alueita on runsaasti. Yli puolet kallioalueista kuuluu arvoluokkaan neljä eli arvokas kallioalue. Hyvin arvokkaita kallioalueita (arvoluokka 3) on 10 kpl ja erittäin arvokkaita kallioalueita (arvoluokka 2) 17 kpl.

Viitteet:

Hämeen läänin luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet, osat I ja II, 1996. Suomen ympäristökeskus, Luonto- ja maankäyttöyksikkö. Helsinki.

Kananoja, T., 1999. Kallioperän suojelu- ja opetuskohteita Pirkanmaalla, Kanta-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä. Suomen ympäristö 333. Ympäristöministeriö, alueidenkäytön osasto. Helsinki. 196 s.