Tampereen alueen TAATA-hankkeen kallion kiviaineksista

Jouko Vuokko

Kallioalueiden kiviainesinventointia tehtiin Pirkanmaalla 1993 erillisenä tutkimuksena ja 1997–1 998 Pirkanmaan Poski-projektin yhteydessä yhteensä 19 kunnan alueella. Kaikkiaan alueelta tutkittiin 645 kallioaluetta, joista TAATA-kuntien alueella on 362. TAATA-hankkeessa tutkittiin v. 2007 59 kallioalueen lujuus, joista suurin osa sijaitsee Lempäälässä VT:n 3 mahdollisen uuden tielinjauksen alueella. Seuraavissa TAATA-hankkeen kunnissa on tehty kiviainestutkimuksia: Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi.

Tutkimuksen pääasiallinen tarkoituksena on saada kattava kuva alueen kallioiden kiviaineksen laadusta ja määrästä. Toissijaisena tarkoituksena on löytää ja inventoida laadukkaan kalliomurskeen raaka-aineeksi soveltuvat kallioalueet sekä myös heikompilaatuiset esiintymät, joita voidaan hyödyntää vähemmän vaativissa kohteissa.

Kallion kiviainesten kokonaismäärä tutkituilla Pirkanmaan liiton alueilla on yhteensä noin 557 milj.m 3 laskettuna ympäröivän maanpinnan tasoon. TAATA-kuntien alueilla tutkitut kiviainesmäärät ovat 425 milj.m 3. TVH:n 1988 luokituksen mukaan A-II-luokan kiviaineksia on TAATA-kuntien alueella noin 149 milj.m 3 ja III-luokan kiviainesta noin 223 milj.m 3 ja >III-luokan kiviainesta on 103 milj.m 3. Valtakunnalliseen kiviainestiedostoon verrattuna Pirkanmaan kalliokiviainekset ovat keskimääräistä parempia.

TAATA-kuntien alueella lujuusluokkiin A – II kuuluu 31.3 %, kun koko maan aineistossa (12248 kallioaluetta, http://www.gtk.fi/geologia/luonnonvarat/kalliokiviaines/) ko. luokkaan kuuluu vain 18.1 %. Vastaavasti luokkaan III kuuluu TAATA-alueella 47 %, koko maan aineistossa 40.4 %. Luokkaan >III kuuluvia kiveä on Taata-alueella vain 21 %, kun koko maan aineistossa tätä heikkolaatuista kiveä on 41.4 %.

TAATA-alueella parhainta kiveä saadaan Tampereen ja Oriveden plagioklaasiporfyriiteistä, ja happamista ja intermediäärisistä vulkaniiteista. Näiden kiviainesten lujuus on TVH:n 1988 luokituksen mukaan A – I. Lempäälän ja Pirkkalan erilaiset migmatiittiset gneissit, graniitit ja granodioriitit ovat selvästi heikkolaatuisempia ja kuuluvat pääsääntöisesti luokkiin III ja >III. TAATA-hankeessa tutkitut kallioalueet sijaitsevat Lempäälässä, Pirkkalassa ja Hämeenkyrössä mahdollisen VT:n 3 oikaisun suunnitellulla tielinjauksella. Lempäälässä ja Pirkkalassa tutkitut kallioalueet kuuluvat lujuusluokkiin III ja >III. Sen sijaan Hämeenkyrön mahdollisella tielinjauksella kallioalueet kuuluvat lujuusluokkiin A ja I.

Luontoa voidaan säästää hyvällä kivi- ja maa-aineshuollon suunnittelulla ja eri maankäyttömuotojen yhteensovittamisella. Moreeni, kaivosten sivukivet sekä rakennuskivilouhimoiden sivukivien uusiokäyttö korvaavat harjuainesta säästäen arvokasta harjuluontoa.

Laadukkaimmat kalliokiviainekset ovat arvokas luonnonvara ja niitä tulee käyttää vain kohteissa, joissa se on välttämätöntä.

Viitteet:

Gustafsson, J., (toim.), Innamaa, M., Vänskä, M., Fagerlund, P., Heino, M., Haume, E., Jokinen, P., Kasari, T., Koski, H., Kurkinen, I., Lyytikäinen, A. & Sipilä, P. 2001. Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen - Pirkanmaan loppuraportti. Abstract: The adjustment of groundwater protection with aggregate service - final report from Pirkanmaa region. Alueelliset ympäristöjulkaisut 228. 126 s.

TVH 1988. Päällystystyöt: Tienrakennustöiden yleiset laatuvaatimukset ja työselitykset. 33 s.