Taata-alueen ja sen ympäristön luonnonkiviesiintymistä

Heikki Nurmi

Pirkanmaalla inventoitiin vuosina 2001–2005 rakennuskivivarantoja 23 kunnan alueella (Härmä et al). Kahdeksan kivialan yrityksen ja Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) yhteistyöllä etsittiin Pir-kanmaan alueelta kallioalueita, joilla olisi kansainvälisiä markkinavaatimuksia täyttäviä, rakennus-kiviksi soveltuvia kivityyppejä. Hankkeen rahoittajia olivat Pirkanmaan TE-keskus, hankkeeseen osallistuvat yritykset, inventointialueen 23 kuntaa, joista TAATA-hankkeen seitsemästä kunnasta mukana olivat vain Ylöjärvi, Vesilahti ja Orivesi. Koko inventoinnin tuloksena löytyi 32 lupaavaa esiintymää.

Pirkanmaalla on vankka teollinen perinne kivialan yritystoiminnalla. Syynä ovat mm. maaperän luontaiset kivivarat, joita on osattu hyödyntää kaupallisessa tarkoituksessa jo pitkään. Pirkanmaan maakuntaohjelmassa ja mm. Ylä-Pirkanmaan seutustrategiassa on todettu rakennuskivivarat yhtenä alueellisena erikoisvahvuutena elinkeinotoiminnan kehittämisessä. Rakennuskivivaroja hyödyntävä elinkeinotoiminta tuo työpaikkoja myös harvaan asutulle maaseudulle.

Jotta kallioalueen kivi olisi soveltuva rakennuskiveksi, vaaditaan alueelta ja kiveltä tiettyjä ominai-suuksia. Ensinnäkin alueen pitää sijaita hyvien tieyhteyksien päässä ja alueella tulisi olla vähintään hehtaari hyvälaatuista kiveä. Tärkeimmät ominaisuudet ovat kivilajin ja värin homogeenisuus ja vähärakoisuus. Kuviollisissa kivissä esim. liekkimäinen kuvio tai raitaisuus pitäisi olla tarpeeksi pienimuotoista, jotta vierekkäin asetettuihin levyihin saadaan harmonia. Koska värit vaihtelevat ajan saatossa markkinatrendien mukaan, ei värillä ole niin merkittävää vaikutusta. Punainen väri ja hyvin erikoiset, harvinaiset värivivahteet ovat kuitenkin aina haluttuja. Vähärakoisuudella tarkoite-taan sitä, että kivestä pitäisi pystyä louhimaan kiviblokkkeja, joiden sivupituus on vähintään 1.5 m. Jotta kivi saataisiin markkinoitua ulkomaille vaaditaan kaikki edellä mainitut seikat ja vahvaa pa-nostusta kivien esilletuomiseen esim. erilaisissa ulkomaisissa messutapahtumissa.

Tehdyssä selvityksessä arvioitiin Pirkanmaan alueelta 2240 kallioalueen soveltuvuus rakennuskivi-tuotantoon, joista Oriveden, Vesilahden ja Ylöjärven osalle tuli yhteensä 379 kallioaluetta ja eniten eli 256 kallioaluetta tuli Oriveden kunnan alueelle. Tutkimusten ulkopuolelle rajattiin kaikki sellai-set kallioalueet, jotka ovat alle 500 metrin etäisyydellä asutuksesta. Myös suojelualueet, rantakalliot ja virkistyskäyttöön varatut kalliot jätettiin kartoittamatta. Kartoituksen yhteydessä parhaimmilta kallioalueilta otetuista näytteistä tehtiin näytelaattoja 102 kpl, joista Oriveden kunnan alueelta oli 12, Vesilahdelta 2 ja Ylöjärveltä 5 yhteensä 19. Kartoituksen lisäksi selvitettiin hankkeessa mukana olevien yritysten raaka-ainereservejä detaljikartoituksilla, maatutkauksella ja kairauksilla.

Pirkanmaan rakennuskivikartoituksen tuloksena löytyi Pirkanmaalta 32 lupaavaa esiintymää, joista TAATA-hankkeen kuntien osalle tuli yhteensä 8. Nykyisen Oriveden kunnan alueelta löytyi 6 lu-paavaksi lueteltavaa kohdetta. Oriveden kunnan alueiden suuren määrän selittää kallioperän kivila-jien monimuotoisuus ja etenkin laajat, homogeeniset, ehjät, porfyyriset graniitit/granodioriitit sekä laattakiviksi soveltuvat liuske-esiintymät. Myös vähemmän lupaavia esiintymiä löytyi 11 TAATA-alueelta.

Louhostoimintaa ajatellen kohteissa tulee aina tehdä riittäviä jatkotutkimuksia kuten kairauksia ja maatutkauksia. Rakennuskivien tuotanto on maa-aineslain mukaista toimintaa ja esiintymien tutki-misesta ja hyödyntämisestä päättää aina viime kädessä maanomistaja. Tulokset ovat käytettävissä myös maakunnallisessa kaavoituksessa.


Viite:  Härmä, P., Karttunen, K., Nurmi, H., Nyholm, T., Sipilä, P. & Vuokko, J. 2006. Pirkanmaan rakennuskivivarojen inventointi vuosina 2001–2005. Geologian Tutkimuskeskus. 153 s.

  Avaa koko artikkeli