Timo Tarvainen, Jaana Jarva, Birgitta Backman, Samrit Luoma ja Timo Ruskeeniemi
TAATA-hanke tuotti uutta tietoa maaperän pilaantuneisuuden kannalta keskeisten metallien ja puolimetallien (antimoni, arseeni, elohopea, kadmium, koboltti, kromi, kupari, lyijy, nikkeli, sinkki ja vanadiini) sekä PAH- ja PCB-yhdisteiden taustapitoisuuksista Pirkanmaan taajamien pintamaassa. Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/20074) eli ns. PIMA-asetuksessa taustapitoisuudella tarkoitetaan aineen luontaisesti tavanomaista pitoisuutta maaperässä tai sellaista kohonnutta pitoisuutta, joka esiintyy laajalla alueella pilaantuneeksi epäillyn kohteen ympäristössä.
Pirkanmaan taajamista kerättyjen pintamaanäytteiden analyysitulosten perusteella laskettiin suurimmat suositellut taustapitoisuudet PIMA-asetuksessa mainituille alkuaineille. Suurimmat suositellut taustapitoisuusarvot (SSTP) Pirkanmaan taajamien maaperässä ovat seuraavat: kadmium 0,55 mg kg -1, koboltti 29 mg kg -1, kromi 82 mg kg -1, kupari 55 mg kg -1, nikkeli 37 mg kg -1, lyijy 77 mg kg -1, antimoni 1 mg kg -1, vanadiini 95 mg kg -1, sinkki 208 mg kg -1, arseeni 19 mg kg -1 ja elohopea 0,11 mg kg -1. Tulosten perusteella ainakin koboltin, lyijyn, sinkin ja arseenin suurin suositeltu taustapitoisuusarvo Pirkanmaan taajamien maaperässä on suurempi kuin PIMA-asetuksen kynnysarvo. Näiden alkuaineiden osalta maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa Pirkanmaan taajamissa tulisi käyttää kynnysarvon sijaan taustapitoisuustietoa.
PAH- ja PCB-yhdisteiden osalta taajamien sisältä kerättyjen näytteiden pitoisuudet olivat pääsääntöisesti hyvin pieniä ja usein alle käytettyjen analyysimenetelmien määritysrajan. Tulosten perusteella lasketut suurimmat suositellut taustapitoisuusarvot olivat selvästi alle PIMA-asetuksen kynnysarvon.
Taajamien sisältä kerättyjen näytteiden pitoisuuksia on verrattu Pirkanmaan luonnontilaisten maiden pitoisuuksiin. Arseenin, koboltin ja sinkin korkeahko taustapitoisuus Pirkanmaan taajamissa on pääasiassa geologista alkuperää, lyijyn pitoisuuksiin vaikuttaa enemmän ihmisten toiminta. Pirkanmaan eteläosissa on alueita, joissa on poikkeuksellisen korkeita arseenipitoisuuksia sekä maa- ja kallioperässä että pohjavedessä. Korkeat arseenipitoisuudet ovat luontainen alueellinen erityispiirre Pirkanmaalla.