MaxMin

Maxmin menetelmä, eli Slingram-menetelmä on sähkömagneettinen menetelmä, jolla tutkitaan maan kamaran sähköjohtavuutta. Tutkimus kartoittaa maan kamaran sähkönjohtavuutta aina pinnasta noin puolen kelavälin syvyyteen saakka. Mittauksessa lähettimellä luodaan sähkömagneettinen kenttä, jota vastaanottimella rekisteröidään. Kenttään aiheutuu muutoksia maankamaran sähkönjohtavuus vaihteluista johtuen, joten mitattu kenttä antaa kuvan maankamaran sähköjohtavuuksista.

Maankamaran sähkönjohtavuus vaihtelee kivilajien sekä irtomaan ominaisuuksien mukaan. Esimerkiksi jotkut kiisu ja grafiittipitoiset kivilajit ovat monesti hyvin sähköjohtavia kuten myös maaperässä olevat savet. Mittaus tehdään usein muutamalla eri taajuudella. Tässä ideana on, että korkeat taajuudet ovat herkempiä sähkönjohtavuuden vaihteluille ja ne eivät ”uppoa” niin syvälle maankamaraan kuin matalat taajuudet. Korkeilla taajuuksilla siis saadaan tarkempaa tietoa maan pintaosista, kun taas matalilla taajuuksilla saadaan karkeampaa tietoa syvemmältä. Slingram-menetelmää sovelletaan myös aivan maanpintaosien tutkimuksista, noin sadan metrin syvyyteen saakka.