Usein kysyttyä

Miksi akkumineraaleja kartoitetaan?

Vastaus: Akkumineraalien kysynnän odotetaan kasvavan erittäin voimakkaasti lähivuosina. Tarvetta lisää erityisesti sähköisen liikenteen ja uusiutuvan energian käytön lisääntyminen.
Päästövähennystavoitteet ohjaavat sähköautojen ja muiden sähkökulkuneuvojen käyttöön. Toinen akkujen kysyntää kasvattava tekijä on uusiutuvan energian varastointitarve. Uusiutuvien tuuli- ja aurinkovoiman haaste on, että energiaa tulee silloin, kun tuulee tai aurinko paistaa, ei välttämättä silloin, kun energiaa tarvitaan. Akkuja tarvitaan aurinko- ja tuulienergian talteen keräämiseksi.
Akkumineraaliprojekti selvittää alueellista mineraalipotentiaalia ja tunnettujen suomalaisten mineraaliesiintymien soveltuvuutta akkujen tuotantoon.

Tiedetäänkö, paljonko jatkossa akkumineraaleja tarvitaan?

Vastaus: Ei tiedetä varmasti millainen akkumineraalien tarve on kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden kuluttua. Vaikka tarve olisi vain puolet nykyisistä ennusteista, tarvetta ei pystytä tyydyttämään tällä hetkessä käytössä olevien raaka-aineiden kierrätyksellä. 

Eikö alueen kalliot ole jo joskus tutkittu ja kartat olemassa?

Vastaus: Kyllä kallioita on tutkittu koko maassa ja GTK:n kallioperäkarttatietokantakin kattaa koko Suomen. Olemassa olevan tiedon laatu kuitenkin vaihtelee, noin neljännes Suomen pinta-alasta on alueita joilla kartta-aineiston laatu on arvioitu joko huonoksi tai hyvin huonoksi. Esimerkiksi Akkumineraaliprojektin työmaa Tuusniemen, Leppävirran ja Heinäveden välillä on yksi näistä alueista, joiden kallioperätieto on heikkoa. GTK on tutkinut aluetta järjestelmällisesti 1910–1930-luvuilla. Tämän jälkeen Outokumpu Oy on suorittanut osalla aluetta melko runsaastikin tutkimuksia 1960- ja 1970-luvuilla ja GTK muutamia kohteellisempia tai pintapuolisempia tutkimuksia. Kuitenkin kokonaiskuva alueen geologisesta kehityksestä on pahasti puutteellinen ja päivityksen tarpeessa.

Mitä tarkoittaa lakisääteinen perustutkimus?

Vastaus: GTK on työ- ja elinkeinoministeriön alainen valtion tutkimuslaitos, jonka toiminnan ylin ohjenuora on laki Geologian tutkimuskeskuksesta. Tämä laki määrittää tutkimuskeskuksen toiminnan tavoitteen seuraavasti: ”Tutkimuskeskuksen toiminnan tavoitteena on luoda ja ylläpitää kansainvälisesti korkeatasoista tieteellistä geologian alan tietoa ja osaamista sekä tuottaa innovaatioita yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin.” Omalta osaltaan tätä tavoitetta täyttää käynnissä oleva akkumineraaliprojekti, joka tuottaa tieteellistä geologian alan tietoa ja pyrkii sen avulla arvioimaan tutkimiensa alueiden malmipotentiaalia.

Mitä malmipotentiaali ja sen arviointi oikein tarkoittaa? Miten se eroaa malminetsinnästä?

Vastaus: Malmipotentiaalinen alue on alue, jolla on tavallista suurempi todennäköisyys jonkin tietyn malmityypin tai -tyyppien esiintymiselle. Malmipotentiaalisuuden arvioinnin pohjana on käsitys alueen geologisesta kehityksestä ja siitä minkä tyyppisiä malmeja alueen kiviin voisi liittyä tai tiedetään liittyvän.
Rinnastuksen voi tehdä marjastukseen; puolukka kasvaa tietynlaisessa metsässä ja mustikka toisenlaisessa. Vastaavasti tietyllä tapaa syntyneisiin kivilajeihin liittyy tietynlaisia malmeja ja toisella tapaa syntyneisiin kivilajeihin toisenlaisia malmeja. On myös kivilajeja, joihin ei liity malmeja käytännössä koskaan. Kaikkein malmipotentiaalisimmillakin alueilla malmi on poikkeus, ei sääntö.
Malmipotentiaalin arvioinnissa, jota GTK akkumineraaliprojektissaan tekee, pyritään arvioimaan valittujen kohdealueiden malmipotentiaalia selvittämällä alueen kivilajeja sekä kallioperän kehitysvaiheita ja rakenteita. Varsinaisessa malminetsinnässä, jota Suomessa nykyään tekevät yksityiset yhtiöt, mennään askelta pidemmälle ja yritetään löytää malmi etsinnän kohteeksi useimmiten malmipotentiaalinsa perusteella valitulta alueelta.

Hakeeko GTK kaivoslain mukaisia varauksia tutkimilleen kohteille?

Vastaus: Kyllä, tietyissä ennalta määritellyissä tapauksissa GTK hakee tutkimuskohteelleen varausta, mutta pääosa tutkimuksistamme toteutetaan ilman näitä. Pienialaisia varauksia teemme lähinnä suunnitelluille kallioperäkairauskohteillemme, joiden valmistelu ja toteutus geofysikaalisine mittauksineen on melko hidas ja kallis prosessi. Syynä tähän käytäntöön on työrauhan takaaminen koko toiminnan ajaksi. Jos emme tekisi kaivoslain mukaisia varauksia työt saatettaisiin joutua keskeyttämään kahdeksi vuodeksi yksityisen yhtiön tekemän varaushakemuksen takia, joka ymmärrettävästi sotkisi projektien aikataulut pahemman kerran. GTK ei nimittäin suorita kallioperäkairauksia tai muuta koneellista näytteenottoa muiden varausalueilla. Varauksen tekeminen mahdollistaa myös avoimemman ja ajantasaisemman tiedottamisen tutkimussuunnitelmista ja alustavista tuloksista. On hyvä myös muistaa, että varaus ei anna minkäänlaisia lisäoikeuksia haltijalleen suhteessa alueen maanomistajiin sillä kaikesta varauksella tehtävästä koneellisesta näytteenotosta on sovittava maanomistajan kanssa. GTK tekee nämä sopimukset kirjallisesti ja samalla sovitaan alustavasti mahdollisten, lähinnä puustolle, aiheutuvien vahinkojen korvaamisesta.

Hakeeko GTK joissain tapauksessa malminetsintälupaa?

Vastaus: Kyllä tämäkin on mahdollista, vaikka aiempaa selvästi harvinaisempaa. Näissä tapauksissa kyseessä on GTK:sta annettuun lakiin kirjattu ”valtion edun turvaaminen”. Käytännössä tämä turvaaminen tarkoittaa että jos tutkimuksissamme paikannetaan mahdollisesti hyödynnettävissä oleva esiintymä sen suojaksi haetaan malminetsintälupaa. Tämän jälkeen tutkimuksia jatketaan siihen pisteeseen, että saadaan alustava käsitys esiintymän koosta ja sen sisältämistä pitoisuuksista. Jos esiintymää pidetään tässä vaiheessa edelleen jatkotutkimusten kannalta mielenkiintoisena, tulokset raportoidaan ja kerätty aineisto luovutetaan työ- ja elinkeinoministeriölle, joka vastaa jatkotoimista, käytännössä neuvotteluista jatkotutkimusoikeuksien myymiseksi malminetsintäyhtiöille.