Leppävirta–Tuusniemi

Leppävirran ja Tuusniemen välinen alueen aiemmin huonosti tunnettu kallioperä sijoittuu geologisten suuryksiköiden rajalle, joihin molempiin liittyy koboltti-kupari-nikkelimalmeja. Alueen tutkimusten ensisijaisena tavoitteena oli tarkentaa näiden yksiköiden välisen rajan sijaintia, sekä arvioida vanhoja tulkintoja siitä mihin geologisiin yksiköihin alueen kivet kuuluvat. Tämän perusteella voidaan sitten arvioida minkä tyyppisiä malmeja alueella mahdollisesti on löydettävissä.

Alueen tutkimukset ovat alkoivat vuonna 2018 ja niiden loppuraportti valmistui kesällä 2022.

Geofysiikan maastomittaukset alueella suorittettin melko paljon. Paikallisemmilla mittauksilla tarkennettiin pienialaisten magneettisten ja sähköisten häiriöiden laajuutta ja niitä käytettiin kevätkesällä 2019 muutamalla kohteella suoritettujen kallioperäkairausten suunnitteluun. Yhteensä kairattiin kymmenen reikää kuudelle eri kohteelle. Kairausten yhteispituus oli n. 1,8 km. Alueella tehtiin myös laajoilla alueilla painovoimamittauksia, joilla saatiin tietoa kallioperän suurrakenteista kolmiulotteisen kallioperämallin pohjaksi. Mittauksia suoritettiin sekä maastomittauksina että lentokoneesta. Maastomenetelmää on kuvattu tarkemmin täällä.

Kaikille alueen tutkimusten tuloksista ja kallioperästä yleensä kiinnostuneille pidetään tiistaina 30.8.2022 kello 18:00 alkaen avoin tiedotus- ja keskustelutilaisuus videoneuvotteluna.

Tilaisuus järjestetään Teams-sovelluksella ja siihen voi liittyä KLIKKAAMALLA TÄTÄ LINKKIÄ. Useimmilla laitteilla liittyminen ei vaadi erillisten lisäosien asentamista.

Koko englannin kielinen loppuraportti on ladattavissa tästä linkistä, mutta maallikolle hyödyllisempi lienee tiedotustilaisuuden suomen kielinen oheismateriaali, jonka voi ladata tästä linkistä.

Lisätietoja alueen tutkimuksista saa geologi Perttu Mikkolalta, puhelin 040-566 8017, sähköposti: perttu.mikkola@gtk.fi

 

 
Leppävirran ja Tuusniemen alueiden kallioperä koostuu pääosin muinaisista merenpohjan savista  ja hiekoista joiden alkuperäiset kerrokset ovat vielä monin paikoin näkyvissä, mutta voimakkaasti taipuneita tai geologisemmin ilmaistuna "poimuttuneina".
 

 
Savossa GTK:n tutkimusalue sijoittui Leppävirran ja Tuusniemen väliselle alueelle.