Arseenia voi päästä ilmaan lähinnä fossiilisten polttoaineiden polton yhteydessä. Luontaisesti arseenia tulee ilmaan pieninä hiukkasina tulivuorten purkauksista.
Suomessa ilman kautta tuleva arseenikuormitus ja -laskeuma ympäristöön ovat pienentyneet vuosikymmenten seurannan aikana ja ne ovat nyt vähäisiä verrattuna useimpiin muihin Euroopan maihin (Kuva 5). Vuosittaiset arseenipäästöt ovat olleet 2000-luvulla 2,7–5,3 tonnia. Mm. metalliteollisuuden keskittymät erottuvat selkeästi päästöjen alueellisessa jakaumassa (Kuva 6).
Arseenin laskeumaa voidaan tutkia analysoimalla sammalten arseenipitoisuuksia. Metsäntutkimuslaitos (Metla) on toteuttanut laaja-alaisia raskasmetallikartoituksia metsäsammalista jo vuodesta 1985 lähtien. Arseenipitoisuuksia mitattiin ensimmäisen kerran vuonna 1995, jolloin keskimääräinen pitoisuus oli 0,26 mg As/kg. Arseenipitoisuudet ovat sittemmin pienentyneet vähitellen koko Suomessa niin, että viimeisimmässä vuoden 2010 mittauksessa keskimääräinen pitoisuus oli enää 0,11 mg As/kg. Vuosina 2005 ja 2010 sammalten arseenipitoisuuksissa ei ollut maan eri osien välillä enää suuria eroja.
Kuva 5. Arseenipäästöt ilmaan (t) Suomessa vuosina 1990–2011. Lähde: Suomen ympäristökeskus 25.3.2014. Päästöarviot julkaistaan sivustolla: http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat_ja_tilastot/Ilman_epapuhtauksien_paastot
Kuva 6. Arseenipäästöjen alueellinen jakautuminen vuonna 2010 (kg). Suomen ympäristökeskus. Kaukokulkeutumissopimukselle toimitetut inventaarioraportit - Informative Inventory Report, IIR_2012_part1.
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat_ja_tilastot/Ilman_epapuhtauksien_paastot/CLRTAPraportointi