Arseenin myrkyllisyydestä ja ihmisten altistumisesta

Maailmalla ihmiset altistuvat arseenille suurimmaksi osaksi suun kautta, ravinnon mukana. Ravinnon mukana saatava arseeni on vain osittain epäorgaanisessa muodossa. Esimerkiksi kalojen arseeni on tavallisesti pääosin orgaanisessa, ihmiselle haitattomammassa muodossa. Sellaisilla alueilla, joilla juomaveden arseenipitoisuus on hyvin suuri, yli 50 µg As/l, juomavesi voi olla merkittävin altistumisen lähde. Altistuminen ilmakehän kautta yhdistetään pääsääntöisesti polttoprosesseista aiheutuviin hiukkaspäästöihin, joissa voi olla mukana pieniä määriä arseenia.

Terveysvaikutusten suuruuteen vaikuttavat sekä altistuksen määrä että kestoaika mutta myös altistujan henkilökohtaiset ominaisuudet, kuten mm. ikä, sukupuoli ja aineenvaihdunta, sekä elintavat. Suurimmasta siedettävästä arseenin saannista ei ole päästy kansainvälisesti yksimielisyyteen. Altistumista ja eri arseeniyhdisteiden terveysvaikutuksia tutkitaan edelleen.

EVIRAn (Elintarviketurvallisuusvirasto) selvitysten mukaan lähes kaikissa Suomessa käytettävissä elintarvikkeissa on vähäisiä määriä arseenia, mutta sen saanti jää hyvin pieneksi eikä ole kokonaisaltistuksen kannalta haitallista. Haitallisia terveysvaikutuksia voi ilmetä, jos arseenirikasta juomavettä käytetään säännöllisesti ja pitkään. Terveydensuojelulain perusteella on sen vuoksi määritelty, että talousvedessä saisi olla enimmillään 10 µg As/l.

Terveysvaikutusten ilmenemiseen vaikuttaa lisäksi työperäinen altistus esimerkiksi elektroniikka- tai metalliteollisuudessa. Vuonna 2011 ammatissaan altistuvien rekisteriin (Asa-rekisteri) ilmoitettiin Suomessa 2 081 työntekijää, jotka voivat työssään altistua arseeniyhdisteille.

Vähäistä altistumista epäorgaaniselle arseenille voi tapahtua myös hengitysteitse pölyhiukkasten mukana tai ruoansulatuskanavasta tahattoman maan syönnin tai luonnosta kerätyn, pölyisen ravinnon kautta. Tämän vuoksi runsaasti arseenia sisältävillä asuinalueilla on tärkeää ottaa huomioon mahdollinen altistuminen pintamaan arseenille.



 

Vesinäytteenottoa kaivosta.

Valokuva 4. Vesinäytteenottoa kaivosta. Arto Pullinen (GTK).