Ilman laatu
Ulkoilman arseenipitoisuudelle on annettu metallidirektiiviin perustuen ilman laadun terveysperusteinen tavoitearvo (6 ng/m3) ja kynnysarvot seurantaa tukemaan (ks. tietolaatikko alla). Tavoitearvot ilmaistaan vuosikeskiarvoina ja ne on määritelty hengitettävien hiukkasten (PM10) massapitoisuudelle. Tavoitearvo on mahdollisuuksien mukaan alitettava määräajassa. Tavoitearvojen avulla pyritään välttämään, ehkäisemään tai vähentämään ihmisen terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia haitallisia vaikutuksia.
Ulkoilman arseenipitoisuus hengitettävissä hiukkasissa
Metallidirektiivin mukainen tavoitearvo ilmassa olevalle arseenille on ollut Suomessa voimassa vuoden 2013 alusta lähtien sitä koskevan asetuksen mukaisesti. Asetuksen tavoitearvot perustuvat WHO:n, kansainvälisen syöpätutkimusjärjestön (IARC) sekä toksisuutta, ekotoksisuutta ja ympäristöä käsittelevän tiedekomitean (CSTEE) suosituksiin ja lausuntoihin, joissa on otettu huomioon kyseisten aineiden syöpävaarallisuus ja muut kuin syöpää aiheuttavat vaikutukset.
|
|
Tavoitearvo (ng/m3) |
Alempi arviointikynnys (ng/m3) |
Ylempi arviointikynnys (ng/m3) |
|---|---|---|---|
| Arseeni | 6 | 2,4 | 3,6 |
Vertailussa ylempään ja alempaan arviointikynnykseen käytetään viiden edellisen vuoden aikana mitattuja pitoisuuksia. Arviointikynnyksen katsotaan ylittyneen, kun se on ylittynyt vähintään kolmena vuotena viidestä. Arviointikynnykset ohjaavat ilmanlaadun arvioimiseksi käytettävien menetelmien valintaa (pitoisuudet > 3,6 ng/m3, jatkuvat mittaukset ovat ensisijainen ilmanlaadun seurantamenetelmä ja pitoisuudet < 2,4 ng/m3, seuranta-alueella käytetään yksinomaan mallintamista tai muita menetelmiä kuten päästökartoituksia).
Suomessa ilmoitetut arseenipäästöt ilmaan ovat pääosin peräisin energiasektorilta ja osin teollisuusprosesseista, kuten metallisulatoilta. Ainoastaan Harjavallassa arseenipitoisuuden vuosikeskiarvo on säännöllisesti ylittynyt seurannoissa, jotka siellä aloitettiin jo vuonna 1994. Muualla Suomessa ilman laadun seurannoissa todetut pitoisuudet ovat olleet matalia ja ne ovat alittaneet alemman arviointikynnyksen.
Lisätietoa
Alaviippola, B., Pietarila, H., Hakola, H., Hellén, H., Salmi, T., 2007. Ilmanlaadun alustava arviointi Suomessa. Arseeni, kadmium, nikkeli, elohopea ja polysykliset aromaattiset hiilivedyt (= PAH-yhdisteet). Ilmatieteen laitos, Ilmanlaadun asiantuntijapalvelut, Helsinki, 88 s. + 29 liitesivua.
