Uuden tuotantoalueen suunnittelu

Silloin kun kiviainestuotannolle haetaan täysin uutta maa-aines- tai ympäristölupaa, on hyvä selvittää alustavasti arseenin esiintyminen alueella. Sama koskee laajoja asemakaava-alueita. Kiviaineksen tuotantoalueen suunnitteluvaiheessa kallioperän tutkimukset voivat antaa viitteitä poikkeavan suurista arseenipitoisuuksista. Tästä voi olla hyötyä etenkin toiminnanharjoittajan kannalta, koska tulokset voivat kertoa mahdollisista myöhemmistä tarpeista rajoittaa arseenin päästöjä ympäristöön. Lisäksi kiviainestuotteiden sisältämä arseeni saattaa rajoittaa tai estää niiden käytön herkille alueille sijoittuvissa rakennuskohteissa.

Kallioperätutkimuksia ei kuitenkaan resurssien puutteen vuoksi ole mahdollista eikä tarkoituksenmukaistakaan tehdä niin kattavasti, että tuloksista voitaisiin päätellä tulevien mahdollisten ympäristö- ja terveyshaittojen suuruus. Esimerkiksi ASROCKS-hankkeessa tutkituilla kalliokiviainesalueilla arseenia sisältävät mineraalit eivät olleet tasaisesti jakautuneina. Suunnitteluvaiheen kallioperätutkimusten avulla ei siten pystytä luotettavasti arvioimaan, miten paljon arseenia kallio sisältää. Ympäristökuormituksen arviointi edellyttäisi lisäksi erilaisten leviämis- ym. mallien käyttöä, jolloin tulokseen sisältyisi huomattava epävarmuus.

Riittääkö vesien tutkiminen alkutilan selvityksissä?
Vesinäytteiden liukoisista arseenipitoisuuksista voidaan päätellä, onko alueen maa- ja/tai kallioperässä veteen liukenevaa arseenia. Arseeni voi olla ympäristössä myös huonosti liukenevassa muodossa, jolloin veden arseenipitoisuudet voivat olla pienet. Kallioperän tai maaperän arseenitutkimukset antavat tietoa heikkoliukoisen arseenin esiintymisestä.

Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että tunnistetaan toiminnan mahdolliset vaikutukset ympäristöön. Tämän vuoksi ennen toiminnan aloittamista on hankittava tiedot ympäristöolosuhteista, kuten asutuksen ja herkkien luontokohteiden sekä mahdollisten kulkeutumisreittien (joet, purot) sijainnista. Samalla selvitetään esteet, kuten asfaltoinnit tai kiinteät rakenteet maassa, sekä toisaalta veden kulkua edistävät rakenteet, kuten salaojitukset, sadevesiviemäröinnit tai putkilinjat. Lisäksi on syytä koota tieto eri ympäristönosien arseenipitoisuuksista eli ns. lähtötasoista, sillä näiden perusteella voidaan arvioida toiminnan aikana ja sen päätyttyä toiminnasta aiheutuvia/aiheutuneita päästöjä ympäristöön. Pitoisuustietoja voidaan koota olemassa olevista selvityksistä, tarkkailuraporteista jne. Tarvittaessa voidaan tehdä näytteenottoa eri ympäristönosista arvioidulla vaikutusalueella.

Mitä pitää tietää uutta kohdetta suunniteltaessa?
  • sijaitseeko kohde arseeniprovinssien alueella
  • kohteen kallioperä ja kivilajit
  • arseenin pitoisuudet kohteessa ja sen lähiympäristössä (lähtötasot)
    - malmiviitteet ja kallioperän arseenipitoisuus (GTK:n litogeokemian tietokanta)
    - kaivoveden tai muiden pohjavesinäytteiden arseenipitoisuudet
    - pintavesien arseenipitoisuudet
  • hulevesien kulkeutumisreitit
  • lähialueen arvokkaiden luontokohteiden sijainti, erityisesti vesiluonto
  • lähialueen (300−500 m) talousvesikaivojen ja tärkeiden pohjavesialueiden sijainti
  • kohteen tuleva maankäyttö, erityisesti asuinalueet ja lasten leikkialueet

Tarvetta arseenianalyyseille tai muille lisätutkimuksille voi olla erityisesti, jos suunnittelualueella

  • ja sen lähiympäristössä on todettu poikkeavan suuria arseenipitoisuuksia tai
  • hyödynnettävät kivilajit eivät ole pysyviksi määriteltyjä eli ns. inerttejä kivilajeja tai
  • on muuta tietoa arseenin poikkeavasta esiintymisestä, esimerkiksi lähistöltä (alle 500 m) on mitattu kaivovedestä korkea arseenipitoisuus tai ympäristössä on muuta kuormittavaa toimintaa ja siihen liittyvää tarkkailua

  Takaisin