Passiiviset käsittelymenetelmät veden puhdistuksessa

Teollisuus- tai kaivostoiminnan vesiä on käsitelty myös sellaisissa passiivisissa rakenteissa, joissa puhdistuminen tapahtuu osin biologisia prosesseja hyödyntäen. Passiivisia käsittelymenetelmiä ovat mm. laskeutusaltaat, rakennetut kosteikot ja reaktiiviset seinämät (maaperä) ja suotopatjat (vesi). Laskeutusaltaat on todettu kiviainestuotannossa parhaaksi käyttökelpoiseksi tekniikaksi mm. vesistöjen kiintoaineskuormituksen vähentämiseen. Alla on kuvattu pääpiirteittäin kosteikkojen ja reaktiivisten seinämien toiminta.

Rakennetut kosteikot

  • Vesi puhdistuu fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten prosessien seurauksena
  • Mieluiten aerobinen prosessi => hapettuessaan saostuvat alkuaineet, mm. arseenin saostuminen yhdessä rauta- ja alumiini- tai mangaaniyhdisteiden kanssa
  • Vaativat paljon tilaa mutta vähän ylläpitoa => soveltuvat pitkäkestoiseen käyttöön

Reaktiiviset seinämät ja suotopatjat

  • Raudan yhdisteet tyypillisiä
  • Kohtuullinen neutralointi kalkilla (liian runsas kalkin käyttö voi johtaa siihen, että pH kasvaa liikaa ja arseenin liukoisuus kasvaa)
  • Puhdistusteho riippuu mm. viipymäajasta

Kosteikkotutkimuksia Suomesta, mukana arseeni:

Päkkilä, Johanna. 2008. Pintavalutus arseenin ja typen poistossa Suurikuusikon kultakaivoksen valumavesistä. Diplomityö. Oulun yliopisto. 141 s. + liitteet.

Närhi, P., Räisänen, M.-L., Sutinen, M.-L. & Sutinen, R. 2012. Effect of tailings on wetland vegetation in Rautuvaara, a former iron–copper mining area in northern Finland. Journal of Geochemical Exploration. Volumes 116-117: 60-65. Elsevier.

  Takaisin