Arseenista aiheutuvien mahdollisten ympäristövaikutusten arviointi perustuu tietoon arseenin lähteistä, leviämisreiteistä ja maankäytöstä ympäristössä. Riskien muodostuminen edellyttää, että on olemassa haittojen lähde eli tässä tapauksessa kallioperässä, kiviainestuotteessa tai maa-aineksessa oleva arseeni ja leviämis- sekä altistusreitti, jonka välityksellä ihmiset tai eliöstö (eläimet, kasvit, sienet) voivat altistua, tai kulkeutumisreitti, jota pitkin arseeni voi päätyä pohjaveteen ja aiheuttaa sen laadun heikkenemisen. Riskien muodostuminen edellyttää kaikkien näiden komponenttien (kuva 13: lähde, kulkeutuminen tai suora altistuminen, altistujat tai muu vaikutusten kohde) läsnäoloa.
Kuva 13. Kallioperän tai maaperän arseenista aiheutuvien mahdollisten ympäristövaikutusten eli riskien muodostuminen.
Maa- ja kallioperässä esiintyvän arseenin kulkeutumiseen vaikuttavat ensisijaisesti ainesten murskaaminen hienojakoisemmaksi ja olosuhteiden muuttuminen hapelle ja sadeveden vaikutukselle alttiiksi louhittaessa ja kaivettaessa. Arseenin liukoisuus lisääntyy, kun arseenipitoiset sulfidimineraalit hapettuvat ja muut arseenipitoiset mineraalit rapautuvat ja kun kiviaines murskautuu pienempään raekokoon ja joutuu tekemisiin virtaavan veden kanssa. Pintavalunnan mukana arseenia voi kulkeutua myös kiinteään ainekseen pidättyneenä. Kiintoaines kulkeutuu lopulta mm. hulevesialtaiden lietteeseen, purojen tai kosteikkojen sedimentteihin ja turpeeseen. Jonkin verran arseenia kulkeutuu myös ilman hiukkasissa, jotka leviävät tuulten mukana.