Menetelmiä haitallisten aineiden kulkeutumisen arviointiin maaperässä ja pohjavesissä esitellään mm. tulevassa ympäristöministeriön oppaassa pilaantuneen alueen riskinarvioinnista ja kestävästä riskinhallinnasta (ohjeluonnos lausunnoille 26.3.2014).
Ottoalueelle sijoitettuihin pohjaveden tarkkailuputkiin ei välttämättä kerry riittävästi vettä edustavaa näytteenottoa varten. Laajoilla arviointialueilla voidaan käyttää apuna osin kartta-aineistoihin perustuvaa, ns. ruhjetulkintaa ja mahdollisesti myös lähialueen porakaivoja tai muuta tarkoitusta varten asennettuja pohjaveden tarkkailuputkia. Tarkempi kalliorakojen kautta tapahtuvan kulkeutumisen selvittäminen edellyttää tietoa kalliorakoverkoston muodosta. Tätä tietoa voidaan hankkia erilaisten geologisten (mm. pintakartoitusmenetelmät), geofysikaalisten, hydraulisten ja kemiallisten menetelmien avulla.
ASROCKS-hankkeessa tehtiin neljässä kohteessa tulkinta kallioperän ruhjevyöhykkeistä. Tulkinnan perusteella tunnistettiin mahdollisia pysty- ja vaakasuuntaisia rikkonaisuusvyöhykkeitä. Puroissa havaittiin paikoin luontaista taustapitoisuutta suurempia arseenipitoisuuksia, joiden lähteenä voi ruhjetulkinnan perusteella olla myös puroon purkautuva kalliopohjavesi. Täyttä varmuutta tulkinta ei anna, vaan tarvittaisiin tarkentavia kohdekohtaisia tutkimuksia.
Lisätietoa:
Kinnunen, T. (toim.) 2005. Pohjavesitutkimusopas − käytännön ohjeita.