Kallioperänäytteet
Kohteen tausta-aineistosta esille tulleiden kivilajien esiintymisalueiden varmistamiseksi kohdealueen kallioperä olisi hyvä kartoittaa maastossa, sillä kallioperäkarttojen tarkkuus vaihtelee. Maastokartoitus voi antaa tarkempaa lisätietoa arseenin esiintymisestä, ja sen laajuus ja tarkkuus määräytyvät kohdekohtaisesti riippuen tarpeesta ja siitä, miten hyvin kohteen kallioperä on paljastunut. Kallioperäkartoituksen perusteella voidaan edelleen määritellä tarvittavat näytteenottopisteet ja näytemäärät ja samalla saada käsitys näytteiden ja analyysitulosten kattavuudesta koko kallioalueella.
Kun halutaan selvittää kallioperän arseenipitoisuudet, edustavuuden vuoksi kaikista tuotantoalueen pääkivilajeista olisi otettava ainakin yksi kokoomanäyte. Kivinäyte arseenianalyysiä varten voidaan ottaa esimerkiksi kiven lujuuden ja muiden laatuvaatimusten testaamiseksi otettavista lohkarenäytteistä.
Yhteen kokoomanäytteeseen otetaan 3−5 osanäytettä, pieniä kivilohkareita (halkaisija 3−4 cm). Näyte voidaan myös ottaa kalliosta esimerkiksi vasaralla, ja se tulee ottaa rapautumattomasta kivestä. Myös paineilmaporakaluston tuottamasta porasoijasta voidaan ottaa näyte osanäytteinä, jolloin saadaan koostumukseltaan tasalaatuisempi näyte kivilajista. Kaikissa vaihtoehdoissa näyte on otettava huolellisesti puhtain työvälinein, ettei aiheuteta kontaminaatiota näytteisiin. Näytteet toimitetaan laboratorioon analysoitavaksi.
ASROCKS tietolaatikko 7
ASROCKS-hankkeen kokemukset kallionäytteenotosta
ASROCKS-hankkeessa otettiin kallioista näytteitä seuraavasti:
- pala/lohkarenäyte suoraan kalliosta vasaralla
- paineilmakäyttöisen porakaluston porasoijasta
- porasoijaa poravasaralla suoraan kallion pinnasta
- kairauskaluston huuhteluveden kivilietteestä.
Tämän kokemuksen perusteella voidaan todeta, että
- tasalaatuisesta kivilajista porasoijat ja palanäyte antoivat arseenipitoisuusta samantasoisia tuloksia
- erot pala- ja porasoijanäytteen arseenipitoisuuksien välillä olivat suurimmat silloin, kun kivilaji ei ollut enää tasalaatuista ja sisälsi erityispiirteitä (hieroja, juonia, sulkeumia ja rakoja).;porasoijanäytteet antoivat tällöin tasaisemman tuloksen
- kairauskaluston kiviliete aiheuttaa kontaminaatioriskin.
Kivinäytteen arseenin analysoinnissa kokeiltiin myös kannettavaa XRF-laitetta. Mittauksia tehtiin suoraan kallion pinnasta ja poravasaralla tehdystä kivisoijasta. Porasoijasta tehtyjen mittausten tulokset olivat vertailukelpoisempia laboratorioanalyysien tulosten kanssa kuin suoraan kallionpinnasta tehtyjen mittausten tulokset. Vaihtelut suoraan kallionpinnasta tehtyjen mittausten tuloksissa kasvoivat, kun kivilajin raekoko suureni.
Hankkeen kokemusten perusteella Etelä-Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen tutkimusalueella arseenin kallioperän pitoisuustason selvittäminen edellyttää vähintään yhtä kokoomanäytettä jokaisesta kohteella esiintyvästä ja tuotantoon suunnitellusta pääkivilajista.
Valokuva 6. Porasoijaa poravasaralla suoraan kallion pinnasta
