Toiminnan jatkaminen
Olemassa olevan kiviainesten ottamisalueen maa-aines- tai ympäristöluvan jatkamisen yhteydessä kohteen arseenipitoisuuden taso ja toiminnasta aiheutuva ympäristökuormitus voidaan tarvittaessa varmistaa siten, että määritellään arseenipitoisuus kertaluonteisesti esimerkiksi alueella olevista kiviainestuotekasoista ja pintavesien tarkkailupisteistä sekä tuotantoalueella mahdollisesti olevista pohjavesiputkista tai kaivoista. Kertaluonteisissakin tutkimuksissa on kiinnitettävä aina riittävästi huomiota näytteenoton edustavuuteen. Myös tuotteeksi louhittavan kivilajin mahdollinen vaihtuminen on otettava huomioon.
Toimintaa koskevassa ympäristöluvassa määrätään toiminnanaikaisesta ympäristön tarkkailusta. Tarkkailun tehtävänä on kertoa, ovatko suunnitteluvaiheessa tehdyt lähtöoletukset toiminnan ympäristövaikutuksista olleet oikeat, eli käytännössä varmistaa, että toiminta ei pilaa ympäristöä. Tutkimusten toteutustapa on tällöin avainasemassa. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota näytteenoton edustavuuteen eli siihen, että otetut näytteet edustavat vallitsevaa tilannetta. Tämä vaatimus harvoin toteutuu, mikäli tarkkailu perustuu yksittäisiin näytteisiin.
ASROCKS tietolaatikko 5
ASROCKS-hankkeen tuloksia ensivaiheen kohdetutkimuksista
Suurin osa ensivaiheen 21 tutkimuskohteesta oli toiminnassa olevia kiviainesten ottoalueita. Koiviston asemakaava-alue Pirkkalassa oli vielä rakentamaton, ja Harjuniityn osayleiskaava-alueella oli kaavassa toteuttamattomia alueita.
Maa-aineksen tuotantoalueiden (hiekka, sora) maaperän ja tuotteiden arseenipitoisuudet olivat samaa tasoa kuin Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen hiekan ja soran normaalit taustapitoisuudet.
Valtaosassa tuotenäytteitä arseenin kokonaispitoisuudet alittivat 26 mg/kg eli tutkimusalueen (arseeniprovinssi 4) suurimman suositellun taustapitoisuuden moreenille.
Hienorakeisissa tuotteissa oli keskimäärin suuremmat arseenipitoisuudet kuin karkearakeisemmissa tuotteissa. Kaikkein karkearakeisimmissa tuotteissa (maksimiraekoko yli 100 mm) suurimman suositellun taustapitoisuusarvon ylityksiä ei todettu.
Lisätietoa: Tarvainen, T., Kuula-Väisänen, P. ja Härmä, P. 2013. ASROCKS-hankkeen Action 1 vaiheen tutkimuskohteet.
Tietolähteitä
Maastokartta, jossa ajantasaiset korkeuskäyrät
- Mahdollistaa hulevesien kulkeutumisen karttatulkinnan
Geologian tutkimuskeskuksen tietopalvelut
- Maaperän taustapitoisuudet > TAPIR-palvelu
- Suomen Kallioperä > Hakupalvelu saumattomaan kallioperäkarttaan (DigiKP200, 1:200 000 kallioperäkartta) ja geologisiin yksiköihin sekä niihin liittyviin sähköisiin julkaisuihin. Info-painikkeella saa lisätietoa (ml. suomenkielinen nimi kivilajille) karttaan merkitystä kivilajirajauksesta.
- Mineral deposits and exploration > Malmiviitteet ja kallioperän arseenipitoisuus (litogeokemia)
Ympäristöterveyden valvontaviranomaiset
- Kaivoveden arseenipitoisuuden kartoitukset
Ympäristöhallinnon tietopalvelut
- Ympäristöhallinnon keräämää ja tuottamaa tietoa ympäristöstä kootaan Hertta-järjestelmään. Kuntien myöntämiin maa-ainesten ottolupiin tai ympäristölupiin liittyvää tarkkailutietoa kannattaa pyytää suoraan paikallisilta viranomaisilta. Tämä tieto voi olla Hertta-järjestelmässä puutteellista. Paikallisilta ympäristöviranomaisilta on syytä myös varmistaa, miten kattavia kootut paikkatietoaineistot ovat kohteen ympäristössä.
- Kootut paikkatiedot (http://www.paikkatietoikkuna.fi/web/fi tai OIVA-palvelu):
- Tärkeiden pohjavesialueiden sijainti
- Arvokkaiden luontokohteiden sijainti
- Vahvistettuja kaavarajauksia
Maastokäynti kohteella ja sen ympäristössä
- Maastokartan tarkentaminen, mm. purot, lähteet ja kaivot
- Uusimmat maankäytön muutokset
- Tarvittaessa kallioperäkartan tarkentaminen
Lisätietoa arseenihavainnoista ympäristöhallinnon tietojärjestelmissä
VAHTI-valvontatietojärjestelmä on osa Herttaa. Siitä löytyy seurantatietoa mm. teollisuuden ilmoittamista päästöistä vesiin. Paikannettua tietoa vesiympäristön arseenipitoisuuksista löytyy erityisesti seuraavista lähteistä:
- Pintavesien tila (PIVET lisätietoa arseenihavainnoista PIVET-rekisterissä) > Veden laatu
- Pohjavedet (POVET lisätietoa arseenihavainnoista POVET-rekisterissä) > Havaintopaikat
- Ympäristön kuormitus > Kertymät (KERTY) > arseenimäärityksiä mm. järvisedimenteistä ja kaloista.
PIVET-tietojärjestelmään on tallennettu tietoja veden laadun mittauksista sekä sisävesistä että merialueilta. Näytteenotto on liittynyt kartoitukseen, seurantaan, tutkimukseen tai lupien mukaiseen velvoitetarkkailuun. Velvoitetarkkailua toteutetaan usein kuormittavaa toimintaa ympäröivissä ojissa ja puroissa. Tämä pitää ottaa huomioon pitoisuuksien vertailussa. Tietoja voi käyttää alueellisen taustapitoisuuden määrittämiseen vain karsimalla aineistosta kuormitetut kohteet.
Arseenimääritysten hakuvinkki: PIVET > Veden laatu > Tietojen haku > Näytteenotto > Määritykset > Suureryhmä > Epäorgaaniset aineet > ETSI Arseeni
Taulukko 7. Havaintopaikkojen ja arseenianalyysien määrä sekä analyysituloksia neljällä As-provinssin alueella PIVET-tietokannassa vuosina 1994–2013. Aineistossa on mukana velvoitetarkkailun tuloksia mm. jätteenkäsittelyn tai kaivostoiminnan laskeutusaltaiden päästöistä.
Arseeni-provinssi Ympäristö-tyyppi Mediaani As μg/l Näytteiden lkm Näytteen-ottopaikkoja 1 Etelä-Suomi järvet 0,33 1860 282 joet 0,25 471 25 ojat ja purot 1,57 1958 275 2 Ilomantsi järvet 2 185 21 joet 2 637 28 ojat ja purot 5 115 18 3 Kittilä järvet 0,44 3 3 joet 1,77 828 18 ojat ja purot 1,00 10 7 4 Etelä-Pirkanmaa – Kanta-Häme järvet 0,49 50 19 joet 0,68 200 29 ojat ja purot 1,25 44 18
Pohjaveden määrää ja laatua havainnoidaan useammasta erityyppisestä paikasta. POVET-rekisterissä on tietoa seuraavista tarkkailupisteistä: havaintoputket, lähteet, pohjavesilammikot, kaivot, lysimetrit ja vedenottamon hana. Tarkka paikkatieto yksittäisistä kaivoista ei ole julkista.
Arseenimääritykset liittyvät lähes poikkeuksetta luokiteltujen pohjavesialueiden veden laadun tutkimuksiin tai haitallisten aineiden seurantaan. Arseeni on voinut olla mukana myös maa-alueiden pilaantuneisuuden tutkimuksissa tai tarkkailussa. Kokemäenjoen–Saaristomeren–Selkämeren vesienhoitoalueella arseenia on mitattu esimerkiksi vanhojen kaatopaikkojen, ampumaratojen ja nahkatehtaan alueen mahdollisista päästöistä. Saman vesienhoitoalueen 36 paikalla arseenipitoisuus on ylittänyt ainakin kerran talousvedelle asetetun laatuvaatimuksen 10 µg arseenia/l.
Arseenimääritysten hakuvinkki: POVET > Havaintopaikat > Havainnot > Määritys > Suureryhmä > Epäorgaaniset aineet > ETSI Arseeni
Nykyiset laatusuositukset ympäristöhallinnon vedenlaaturekistereihin vietävälle tiedolle on koottu ohjeeseen Laatusuositukset ympäristöhallinnon vedenlaaturekistereihin vietävälle tiedolle: vesistä tehtävien analysoitavien aineiden määritysrajat, mittausepävarmuudet sekä säilytysajat ja -tavat. Ennen 1990-luvun puoliväliä analyysimenetelmien määritysrajat olivat nykyistä korkeammat eivätkä tulokset olleet yhtä luotettavia kuin nykymenetelmillä tehdyt määritykset. Tämä on syytä ottaa huomioon tietoja hyödynnettäessä.
