Arseenin haitallisuus eliöille

Arseenin on todettu olevan hyvin pienissäkin pitoisuuksissa myrkyllistä eräille vesieliöille. Siksi erityisesti arvokkaat pienvedet ja vesieliöstö kokonaisuudessaan on otettava huomioon, kun arvioidaan arseenin ympäristövaikutuksia.

Kasveilla haittavaikutuksina on todettu itävyyden häiriintymistä ja kasvun estymistä. Eliötesteissä todettuja vaikutuksia ovat mm. yleinen elinkyvyn heikkeneminen ja lisääntymishäiriöt. Epäorgaanisten arseeniyhdisteiden ei ole todettu merkittävässä määrin biokertyvänAlkuaineen tai yhdisteen kertyminen ympäristöstä eliöiden eri osiin siten, että aineen tai yhdisteen määrä kasvaa nopeammin kuin elimistö pystyy sitä hajottamaan tai poistamaan. maaympäristössä. Eliöissä, jotka nielevät tai suodattavat sisäänsä arseenirikasta maata (lierot) tai sedimenttiä (simpukat), on kuitenkin havaittu elinympäristöään suurempia arseenipitoisuuksia. Toisaalta etenkin maaperäeliöstö on voinut paikallisesti sopeutua keskimääräistä huomattavasti korkeampaan arseenin taustapitoisuuteen.

Eliöstöön kohdistuvien mahdollisten haittavaikutusten lisäksi arseenin mahdollisia ympäristövaikutuksia arvioitaessa on syytä ottaa huomioon myös vaikutukset ympäristön laadulle. Erityisesti pohjavettä tulee lainsäädännön nojalla suojella ja ehkäistä sen laadun huononeminen.

Lisätietoa

Arseenin terveysvaikutuksista ja ihmisten altistumisesta

EVIRA

Työterveyslaitos

Kansainväliset lähteet

Arseenin myrkyllisyydestä eliöille

RAMAS-hankkeen raportit

Sorvari, J., Schultz, E., Rossi, E., Lehtinen, H., Joutti, A., Vaajasaari, K. & Kauppila, T. 2007. Risk Assessment of Natural and Anthropogenic Arsenic in the Pirkanmaa Region, Finland. Espoo 2007. 126 pages.

Schultz, E. & Joutti, A. 2007. Arsenic Ecotoxicity in Soils. Finnish Environment Institute. Espoo 2007. 53 pages.

Lehtinen, H., Sorvari, J. & Tuominen, S. 2013. Käsitteelliset mallit riskinarvioinnin kohdentamiseksi. Suomen ympäristökeskus 31.10.2013 ASROCKS LIFE10 ENV/FI/000062.38 s.