Arseenista aiheutuvien mahdollisten ympäristö- ja terveysvaikutusten arviointi perustuu tietoon arseenin päästölähteistä, leviämisreiteistä ja maankäytöstä ympäristössä. ASROCKS-hankkeessa selvitettiin ensisijaisesti arseenin kulkeutumista kalliolouhoksilta ja maaperää kaivettaessa. Hankkeessa kulkeutuminen pintavesien kautta tunnistettiin mahdollisten eliöstövaikutusten kannalta olennaisimmaksi arseenin leviämismekanismiksi.
Kuva 7. Arseenin mahdolliset leviämisreitit ja ihmisen altistumismekanismit silloin, kun maa- tai kallioperää muokataan kaivamalla tai louhimalla ja murskaamalla. Laatikoiden värit ilmaisevat väliainetta tai altistuslähdettä: sininen = vesi, vihreä = kasvit, oranssi = eläimet, harmaa = maa- ja kallioperä tai maahiukkaset ilmassa.
Ihmisten arseenialtistusta arvioitaessa on otettava huomioon kaikki mahdolliset arseenin leviämisreitit ja altistustilanteet (kuva 7). Joitain reittejä voidaan kuitenkin sulkea tarkastelusta pois kirjallisuudesta saatavan tiedon perusteella. Esimerkiksi altistuminen ihon kautta kiinteään ainekseen sitoutuneelle arseenille (esim. pöly) on tutkimusten mukaan erittäin vähäistä. Lisäkarsintaa voidaan usein tehdä maankäyttötavan perusteella. Lisäksi arseenin pitoisuudet ympäristössä voivat olla niin alhaiset, että jo niiden perusteella voidaan todeta joidenkin altistusreittien olevan mahdollisten terveysvaikutusten kannalta merkityksettömiä.
Vaikutusten todennäköisyys ja suuruus riippuvat mm.
Kuvissa 8−10 esitetään mahdolliset arseenin leviämismekanismit kiviainestuotannossa ja maarakentamisessa. Kulkeutumisen arvioinnista on lisätietoa oppaan osiossa 5 Ympäristökuormituksen ja riskien arviointi.
Kuva 8. Arseenin leviämismahdollisuudet kiviainestuotannossa.
Kuva 9. Arseenin mahdollisten leviämisreittien merkitys kivi- ja maa-ainestuotannon ja rakentamisen eri työvaiheissa.
Kuva 10. Arseenin leviämismahdollisuudet rakentamiskohteessa.