Suojaetäisyydet

Oppaassa maa-ainesten kestävästä käytöstä (YM 2009) on määritelty mm. suojaetäisyyksiä häiriintyviin kohteisiin. Suojaetäisyydet soveltuvat myös pölyn kautta kulkeutuvan arseenin kuormituksen hallintaan, mutta ne olisi määriteltävä kuitenkin tapauskohtaisesti. Suojaetäisyyteen vaikuttavat mm. kasvillisuus ja maaston muodot.

Veden kautta kulkeutuvalle liukoiselle arseenille ei voi käytännössä määritellä suojaetäisyyttä, vaan kulkeutumista tulisi arvioida tapauskohtaisesti. Häiriintyvinä, herkkinä kohteina tulee ottaa huomioon talousvedenotto (kaivot), pohjavesiesiintymät ja vesiluonnoltaan arvokkaat suojelualueet.

Suojaetäisyyksiä häiriintyviin kohteisiin

 Etäisyys asuttuun rakennukseen

  • soran ottamisalueilla vähintään 100 m
  • kalliokiven ottamisalueilla 300–600 m

Etäisyys järven, joen tai meren rantaan

  • Rantavyöhykkeellä maa-ainesten ottaminen on pääsääntöisesti kielletty (MAL 3 §:n 3 mom).
  • Ranta alueen luonto ja maisema voivat edellyttää maa-ainesten ottamiselta 200 metrin suojaetäisyyttä. Poikkeustapauksissa suojaetäisyys voi olla 50 metriä.

Etäisyys naapuritilan rajaan

  • soran ottamisalueilla vähintään 10 m
  • kalliokiven ottamisalueilla vähintään 30 m

Etäisyys maantielle

  • vähintään 50 m tien keskilinjasta

Etäisyys suojelualueeseen

  • Ottamisalueiden suojaetäisyydet luonnonsuojelualueisiin, Natura-alueisiin ja muihin suojelualueisiin ratkaistaan tapauskohtaisesti siten, että ottaminen ei heikennä niiden suojeluarvoa. Tällöin ottamishankkeesta pyydetään ELY-keskuksen lausunto. 

Lähde: Opas maa-ainesten kestävästä käytöstä (YM 200)

  Takaisin