Kiviainestuotenäytteet

Tuotenäytteiden arseenianalyysit antavat tietoa paitsi tuotteen ympäristökelpoisuudesta eri käyttökohteissa myös etenkin pölyn ja hulevesien kautta aiheutuvasta mahdollisesta arseenin ympäristökuormituksesta kohteessa ja sen ympäristössä. Analyysituloksia voidaan hyödyntää myös päästöjen rajoittamistoimien suunnittelussa ja tarkkailusuunnitelman tarkentamisessa.

Tuotenäytteet tulisi ottaa mieluiten laatunäytteen tapaan pysäytetyltä kuljetinhihnalta, mutta jos se ei ole mahdollista, näytteet voi ottaa tuotekasoista. Tällöin on otettava huomioon, että kasassa tapahtuu aina ajan myötä lajittumista raekoon vaihtelun vuoksi. Kasanäytteenotto edellyttää useampia osanäytteitä. Arseenipitoisuuksia voidaan analysoida yksittäisnäytteistä tai kokoomanäytteistä. Se, millaisia näytteitä otetaan, riippuu tutkimuksen tavoitteesta eli siitä, halutaanko selvittää maksimi- ja minimipitoisuuksia vai keskimääräisiä pitoisuuksia. Tuotekasojen ympäristövaikutuksia pistelähteenä arvioitaessa halutaan selvittää kasan luotettava keskimääräinen pitoisuus. Suositeltavinta on ottaa vähintään 30–50 osanäytteen kokoomanäytteitä, koska ne edustavat parhaiten tuotekasan keskimääräistä koostumusta. Eri näytteenottomenetelmiä on esitetty tarkemmin ASROCKSin näytteenotto-ohjeessa.

 

ASROCKS tietolaatikko 8

ASROCKS-hankkeen kokemukset näytteenotosta tuotekasoista

ASROCKS-hankkeessa testattiin näytteenottoa tuotekasoista kolmella menetelmällä:

• standardin SFS-EN 932-1 mukainen kiviaineksen näytteenottomenetelmä
• moniosanäytteenotto (=MONO)menetelmä
• kuuden osanäytteen näytteenottomenetelmä

Päätulokset vertailusta:

• Leikatuissa näytteissä (tuotteen raesuuruus vähintään > 2 mm) näytteenottomenetelmällä ei ole kovin suurta merkitystä.
• Arseenipitoisuudet vaihtelevat vähemmän moniosanäytteenottomenetelmällä otetuissa näytteissä. Nämä näytteet edustavat siten hyvin näytekasan keskimääräistä koostumusta.
• Kiviainestuotteita käsitellään suurina määrinä. Keskimääräinen arseenipitoisuus on usein tärkeämpi tieto kuin yksittäiset suuret ja pienet pitoisuudet.

Tuotteiden koostumuksen monitoroinnissa on syytä kiinnittää huomiota murskattavan kallion koostumusvaihteluihin.

Esimerkiksi tuotteiden laadun varmistamiseksi tehtävissä tutkimuksissa näytemäärä sidotaan kiviainestuotteen määriin. Tätä periaatetta voitaisiin soveltaa arseenipitoisuuteen liittyvän ympäristökelpoisuuden osoittamisessa.

Näytteenoton yhteydessä kannettavalla XRF-mittarilla mitatut arseenipitoisuudet olivat systemaattisesti pienempiä kuin laboratoriossa analysoidut kuningasvesiuuttoon liukoiset kokonaispitoisuudet. Kannettavan XRF-laitteen mittaustulokset tulisikin siksi varmentaa laboratorioanalyysein.

 

Kuva AS8-1. Näytteenottomenetelmän vaikutus kalliokiviainestuotteiden arseenipitoisuuksiin. As (AR)= kuningasvesiliukoinen arseenipitoisuus, Product 0/3, 0/56, 3/6 = tuote, jonka raekoko 0–3 mm, tai 0–56 mm tai 3–6 mm, Sampling method = näytteenottomenetelmä, Leaching test sampling = kiviaineksen standardinäytteenottomenetelmä, MONO = moniosanäytteenottomenetelmä, 6 subsamples = kuuden osanäytteen menetelmä.

Linkit:

Kiviaineksen standardinäytteenottomenetelmä:
• kauhakuormaajalla tehtiin auma tuotekasan kiviaineksesta
• näytteenotto perustuu SFS-EN 932-1-standardiin
• kokoomanäyte.

Moniosanäytteenottomenetelmä:
• Menetelmä perustuu moniosanäytteenottoon (Gerlach & Nocerino 2003).
• 30–50 osanäytettä kerättiin eri puolilta tuotekasaa.
• Osanäytteet yhdistettiin kokoomanäytteeksi.

Valokuva 9.

Kuuden osanäytteen näytteenottomenetelmä:
• Kuusi osanäytettä kerättiin eri puolilta tuotekasaa.
• Osanäytteet yhdistettiin kokoomanäytteeksi.

  Takaisin