Pinta- ja pohjamaanäytteet
Pintamaan arseenipitoisuuksista tarvitaan tietoa erityisesti silloin, jos rakennettavalle alueelle on suunniteltu asumista, sillä ihmisten mahdollinen altistuminen maa-aineksen arseenille tapahtuu tällöin pääosin pintamaan kautta. Pintamaanäytteet otetaan yleensä 0–25 cm:n syvyydeltä mineraalisesta maakerroksesta. Näytesyvyys määritellään kuitenkin tutkimuskysymyksen mukaan eli sen mukaan, mihin tarkoitukseen pitoisuustietoa on tarkoitus käyttää. Esimerkiksi ihmisten pölyn hengittämisen ja maansyönnin kautta tapahtuvan suoran altistumisen arvioimiseksi olisi olennaista tietää haitta-aineiden pitoisuus ylimmässä 0−2 cm/5 cm:n pintamaakerroksessa.
Myös pohjamaasta on syytä ottaa näytteitä, mikäli alueelle suunnitellaan putkistoja, johtolinjoja tai kaapeleita, joiden huoltotöiden yhteydessä pohjamaata voi levitä ympäristöön. Pohjamaanäytteet otetaan muuttumattomasta pohjamaasta, jota normaalisti Suomen olosuhteissa on maaperässä noin 75 cm:n syvyydeltä aina kallionpintaan asti.
Silloin kun tavoitteena on selvittää rakentamisessa syntyvien maamassojen käyttökelpoisuus esimerkiksi pintakerroksissa joko paikan päällä tai muualla, näytteet on syytä ottaa koko kaivukerroksen paksuudelta. Jos alueella on tarkoitus rakentamisen yhteydessä tehdä mittavia maansiirtotöitä tai alueelle on suunniteltu kiviaineksen tuotantoa
- hiekka- ja sora-alueilla pohjamaanäytteet voidaan ottaa maapeitteen paksuudesta riippumatta muuttumattomasta pohjamaasta
- moreenialueilla näytteet on syytä ottaa siltä syvyydeltä, johon rakentaminen on tarkoitus ulottaa (lähellä kallionpintaa arseenipitoisuudet ovat yleensä suurimmat).
Maaperänäytteet otetaan yleensä yksittäisnäytteinä, kun halutaan alustavasti selvittää, onko suunnitellun tuotanto- tai rakennusalueen maaperässä arseenia, ja jos on, kuinka suurina pitoisuuksina. Maaperän keskimääräisiä arseenipitoisuuksia selvitettäessä näytteet voidaan ottaa kokoomanäytteinä. Tarkemmat näytteenotto-ohjeet pintamaiden ja pohjamaiden arseenitutkimuksiin löytyvät ASROCKSin näytteenottojulkaisusta.
ASROCKS tietolaatikko 9
Maastomittaukset maaperänäytteistä
Maaperänäytteistä voidaan arseenipitoisuuksia määrittää alustavasti myös kannettavilla maastokäyttöisillä XRF-mittareilla, mutta niiden antamat pitoisuudet ovat yleensä alhaisemmat kuin laboratoriomäärityksissä saadut pitoisuudet. Yksinään kannettavalla XRF-mittarilla mitatut maaperän arseenipitoisuudet eivät anna luotettavaa tietoa arseenin pitoisuuksista, joten tulokset tulee varmentaa aina laboratorioanalyyseillä.
Valokuva 14.
Valokuva 15.
